Käsitteet
Tiedontuottajien omassa tiedontuotannossaan käyttämät käsitteet on koottu yhteen hakemistoon. Jos sama käsite on käytössä eri organisaatioilla, se on kuvattu hakemistoon jokaisen organisaation toimesta. Jos joku tilastoissa esiintyvä käsite puuttuu hakemistosta, voit pyytää lisäämään sen palautelomakkeella.
Rajaukset
-
Käsitteet: A
-
Aattellinen yhdistys
Aatteellinen yhdistys on vähintään kolmen jäseneksi aikovan yksityisen henkilön, yhteisön tai säätiön sopimuksella perustama ja Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään yhdistysrekisteriin merkitty yhdistys, jonka tarkoitus on aatteellinen (siis tarkoituksena ei saa olla voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen jäsenille). Aatteellinen yhdistys voi harjoittaa elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa, jos tästä on määräys yhdistyksen säännöissä tai jos se muuten välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jos sitä on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Esim. urheiluseura, poliittinen puolue, ammattiliitto, partiojärjestö.
-
Aikaperusteinen hinnoittelu
Hinnoittelumalli, jossa asiakas ostaa käyttöaikaa esim. kuukausimaksullisesta suoratoistopalvelusta (Storytel, Bookbeat). Myyty kappale tarkoittaa, että teosta on kuunneltu/luettu riittävä määrä.
-
Aluearkkitehti
Aluearkkitehti toimii kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen tehtävissä yhdessä tai useammassa kunnassa.
-
Alueellinen kehittämistehtävä
Alueellisella kehittämistehtävällä luodaan edellytyksiä toimialueen yleisten kirjastojen toiminnan vahvistumiselle. Kehittämistehtävällä tuetaan toimialueen yleisten kirjastojen kehittymistä ja henkilöstön osaamista sekä edistetään yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa.
-
Alueellinen toimintatuki
Tukea voi hakea elokuvateatteritoimintaan, joka monipuolistaa tarjontaa ja tavoittelee uusia yleisöryhmiä.
-
Alueellinen vastuumuseo
Alueelliset vastuumuseot ovat asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita alueensa kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä. Museolain (314/2019) mukaan alueellisilla vastuumuseoilla on kolme tehtävää: alueellisen museotoiminnan edistäminen, kulttuuriympäristötyö ja alueellinen taidemuseotehtävä.
-
Ammatillinen ja akateeminen tietokirjallisuus
Tietokirjallisuus, jota myydään kustantajan arvion mukaan pääosin ammatilliseen tai akateemiseen käyttöön.
-
Ammatillisesti hoidettu museo
Museotilastossa ammatillisesti hoidettu museo määritellään seuraavasti:
• Museon toiminta perustuu siihen, mitä Museolain (314/2019) 2 §:ssä pykälässä mainitaan museotoiminnan tarkoitukseksi
• Museon tulee olla valtion, kunnan, kuntayhtymän, säätiön, yhdistyksen tai muun yhteisön ylläpitämä (ei yksityishenkilön ylläpitämä)
• Museon tulee olla sääntömääräisesti museotoimintaa harjoittava toimintayksikkö
• Museon tulee olla avoinna yleisölle säännöllisesti ja museotoiminnan tulee olla ympärivuotista
• Museon tulee joko omistaa omat kokoelmat tai hallita kokoelmia deponoinnin tai muun pitkäaikaisen sopimuksen perusteella
• Museon kokoelmien tulee olla käyttäjien saavutettavissa
• Museolla tulee olla vähintään yksi vakituinen, päätoiminen, museoammatillinen työntekijä -
Ammattiluokitus
Tilastokeskuksen ja virallisten tilastojen noudattama kansallinen 5-nrotason luokitus (AML2010). Luokitus perustuu EU-jäsenmaiden kesken harmonisoituun 4-numerotason ammattiluokitukseen (ISCO08). Luokitusta uudistetaan noin 10 vuoden välein, jonka takia ammattinimikkeet eivät kaikilta osin ole ajantasaisia. Linkki LuokitusEksperttiin
-
Animaattori
Henkilö, joka luo liikkuvaa kuvaa piirtämällä, maalaamalla tai digitaalisesti luomalla elokuvassa. Animaattori luo kuvat ruutu ruudulta, jotka yhdessä muodostavat liikkuvan animaation.
-
Apuraha
Yksilöille tai työryhmillle työryhmille suunnattu valtionavustus.
-
Arkkitehtuuri
Rakennustaide. Arkkitehtuuria käytetään myös rakennetun ympäristön kanssa rinnakkaisena käsitteenä, jolloin viitataan laajasti rakennusten suunnitteluun, kaupunkisuunnitteluun, yhdyskuntasuunnitteluun ja korjaussuunnitteluun. Vitruviuksen klassisen määritelmän (n. 25 eaa) mukaan arkkitehtuurissa tulee pyrkiä kolmeen päämäärään, jotka ovat kestävyys (firmitas), käyttökelpoisuus (utilitas) ja kauneus (venustas).
-
Arkkitehtuuripolitiikka
Rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista laatua edistävät strategiset
toimintalinjat. -
Arvonlisäys (brutto)
Tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämä arvo. Se lasketaan markkintuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.
-
Asiantuntijapalvelukäynnit museon tiloissa
Asiantuntijapalvelukäynneillä tarkoitetaan esimerkiksi kokoelmien, kirjasto- ja arkistoaineistojen käyttöön liittyviä käyntejä museon tiloissa. Näitä käyntejä ei lasketa mukaan kokonaiskäyntimääriin.
-
Asukkaita
Asukasmäärä tilastointivuoden alussa 1.1.
-
Aukiolotunnit
Aukioloajaksi lasketaan aika, jolloin kirjaston palkkamaa henkilökuntaa on paikalla palvelemassa asiakkaita. Omatoimikirjaston aukioloajaksi lasketaan aika, jolloin kirjasto tai sen osa on auki, mutta paikalla ei ole kirjaston palkkaamaa henkilökuntaa.
Omatoimikirjaston aukioloajaksi ei katsota sellaista aikaa, jolloin asiakaspalvelu on
suljettu, mutta kirjaston palkkaamaa henkilökuntaa on paikalla.
Aukioloajat tallennetaan kolmeen erilliseen kohtaan:
1. aukioloaika, jolloin kirjaston henkilökuntaa on paikalla,
2. omatoimikirjaston aukioloaika, jolloin kirjaston henkilökuntaa ei ole paikalla ja sisäänpääsy tapahtuu esim. kirjastokortin tai ovikoodin avulla
3. aukioloaika yhteensä.
-
-
Käsitteet: B
-
Biennaali
Biennaali on joka toinen vuosi järjestettävä näyttelytapahtuma.
-
-
Käsitteet: C
-
Celian cd-levyjen lainat
Tilastoihin kerätään tiedot niiden Celian (www.celia.fi) cd-levyjen lainoista, jotka kirjasto lainaa asiakkailleen. Luku lasketaan mukaan lainojen kokonaismäärään.
-
-
Käsitteet: D
-
Digikirjasto
Digitaalinen kokonaisuus, johon sisältyy merkittävä määrä muutakin aineistoa ja toimintoja kuin yksittäisten kirjojen luku- tai kuunteluoikeuksia ja joiden hinnoittelu perustuu käyttäjämäärälisenssiin. Esim. laajat juridiset ja lääketieteelliset julkaisukokonaisuudet.
-
Digitoitu objekti (museo)
Digitoinnilla tarkoitetaan analogisessa muodossa olevan aineiston muuntamista digitaaliseksi. Tällä tarkoitetaan originaalin informaation (esim. asiakirja, valokuva, ääninauha) muuntamista sähköiseen muotoon. Kolmiulotteisten objektien valokuvaaminen ja sähköinen tallentaminen on myös digitointia.
-
Dokumenttielokuva
Elokuvan lajityyppi, joka keskittyy todellisten tapahtumien, ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen.
-
Dramaturgi
Henkilö, joka työskentelee käsikirjoituksen tai elokuvan tarinan kehittämisen parissa. Dramaturgi auttaa tarinankerrontaprosessissa, rakenteessa ja juonenkehityksessä.
-
-
Käsitteet: E
-
E-aineiston hankintakulut
E-aineiston hankintakuluihin lasketaan digitaalisen ja verkkoaineiston hankinta- ja
lisenssimaksut ja/tai tietokantojen sekä sisältötuotteiden käyttöoikeusmaksut tai
kertakaikkiset korvaukset. -
E-aineistot
E-aineistoiksi lasketaan digitaalisessa muodossa olevat aineistot. E-aineistojen osalta
tilastoidaan vain maksullisia aineistoja. E-aineistot tilastoidaan erillisinä eikä niitä koskevia tietoja lisätä muuta kirjastoaineistoa koskevien lainausten, hankintojen tai kokoelmien joukkoon. -
E-kirjakokoelma (laskennallinen)
Kunnan koko yhteistyöalueen (esim. kirjastokimpan) käytössä oleva yhteinen e-kirjakokoelma asukasluvulla jaettuna.
-
E-kirjakokoelma (todellinen)
Kunnan yhteistyöalueen (esim. kirjastokimpan) käytössä olevan e-kirjakokoelman todellinen laajuus. Tässä yhteiskokoelmia ei jaeta asukasluvun suhteessa, vaan ilmoitetaan kunnittain koko yhteistyöalueen yhteisten lisenssien määrä. Kunta lisää mahdolliset kunnan yksin hankkimien e- ja äänikirjojen lisenssit.
-
E-kirjat
E-kirjoiksi lasketaan digitaalisessa muodossa olevat kirjat, myös e-äänikirjat. E-kirjojen osalta tilastoidaan niiden lainaukset (=käyttökerrat), hankinnat ja kokoelmat. E-kirjat tilastoidaan erillisinä eikä niitä koskevia tietoja lisätä kirjalainausten, -hankintojen tai -kokoelmien joukkoon.
-
Elävä musiikki
Yleisötapahtumissa esitettävä musiikki
-
Elävän musiikin julkinen sektori
Vakiintunutta julkista rahoitusta saavat musiikkitapahtumien järjestäjät, kuten sinfoniaorkesterit, Kansallisooppera ja -baletti, kirkkomusiikki, sotilasmusiikki.
-
Elävän musiikin tapahtumajärjestäjä
Elävän musiikin tapahtumajärjestäjien kirjo on laaja. Merkittävimpiä elävän musiikin tapahtumajärjestäjiä ovat festivaalijärjestäjät, ohjelmatoimistot, keikka- ja konserttipaikat (venuet) sekä yhdistyspohjaiset keikka- ja konserttijärjestäjät. Roolit voivat olla päällekkäisiä. Esimerkiksi Suomen suurimpiin alan toimijoihin kuuluva Live Nation Finland Oy käyttää itsestään ylätason nimitystä tapahtumajärjestäjä. Se toimii ohjelmatoimistona, järjestää suurkonsertteja ja konserttikiertueita sekä yhtä Suomen suurimmista festivaaleista (Blockfest).
-
Elävän musiikin yksityinen sektori
Vakituisen julkisen rahoituksen ulkopuolella olevat musiikkitapahtumien järjestäjät. Taloudelliseen arvoon lasketaan ne yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat.
-
Elokuvafestivaali
Useita päiviä kestävä tapahtuma, jossa esitetään laaja valikoima elokuvia, joita ei välttämättä ole nähtävissä normaalissa kaupallisessa elokuvateatterilevityksessä.
-
Elokuvafestivaalien toimintatuki
Toimintatuki valtakunnallisesti merkittävien festivaalien järjestämistä varten.
-
Elokuvan budjetti
Taloudellinen suunnitelma, joka kattaa elokuvan tuotantokustannukset ja muut liiketoimintakulut. Budjetti sisältää arviot eri kulueristä, kuten palkat, kuvaus- ja leikkauskulut, lavastus, puvustus, markkinointi jne. Budjetti viittaa myös tuotantoon käytettyyn kokonaissummaan.
-
Elokuvasäätiö
Suomen elokuvasäätiö on yksityisoikeudellinen säätiö, jonka tehtäväksi on elokuvalaissa annettu suomalaisen elokuvan tukeminen ja edistäminen. Säätiö toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa ja jakaa valtionavustuksia mm. elokuvien tekemiseen, esittämiseen, levittämiseen ja kulttuurivientiin.
-
Elokuvatapahtuma
Yleisnimitys erilaisille elokuvanäytöksille, festivaaleille tai erikoistapahtumille, jotka tuovat elokuvataidetta ja -kulttuuria esille.
-
Elokuvateatteri
Tila, jossa elokuvia esitetään suurelle yleisölle valkokankaalta.
-
ELY-keskus
Tilastoon esityskerroista ja myydyistä lipuista maakunnittain asukasmäärään suhteutettuna on kerätty teattereiden esitykset eri ELY-keskuksissa. Luvut eivät kuvaa pelkästään alueella sijaitsevien teattereiden esityskertoja ja myytyjä lippuja, vaan kunkin ELY-keskuksen kohdalla on huomioitu myös siellä vierailleet ammattiteatterit. Vastaavasti alueella sijaitsevan teatterin esitykset muissa maakunnissa eivät ole mukana kotialueen luvuissa.
-
Ensi-ilta
Tilastointikauden aikana ensi-iltansa saanut teos.
-
Ensi-ilta
Päivä, jolloin elokuva on ensimmäistä kertaa julkisesti katsottavissa esim. tietyssä jakelukanavassa tai maassa.
-
Ensi-iltaelokuva
Elokuva, joka on ensimmäistä kertaa julkisesti nähtävissä tietyllä alueella, jakelukanavassa tai ajanjaksolla.
-
Erikoisnäytös/Tilastonäytös
Elokuvaa levitetään erittäin rajoitetusti muutamissa tai yksittäisessä näytöksissä.
-
Erityinen tehtävä
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi kunnan suostumuksella antaa Lain yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) 6 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien täydentämiseksi erityisen tehtävän yleiselle kirjastolle, jolla on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Erityistehtävät:
- Monikielinen kirjasto, joka sijoittuu Helsingin kaupunginkirjastoon
- Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä, joka sijoittuu Seinäjoen kaupunginkirjastoon
- Suomen saamelainen erikoiskirjasto, joka sijoittuu Rovaniemen kaupunginkirjastoon
- Venäjänkielinen kirjasto, joka sijoittuu Espoon kaupunginkirjastoon -
Erityisavustus
Valtionavustus, joka voidaan myöntää oikeushenkilölle erityistä tarkoitusta varten
-
Esikoisteos
Kirjailijan ensimmäinen teos kyseisestä teoslajista. Usean tekijän teokset, jos tekijöistä vähintään yksi on esikoiskirjailija.
-
Esituotanto
Tuotannon valmisteluvaihe, joka sisältää suunnittelun, käsikirjoituksen kehittämisen, näyttelijöiden valinnan, kuvauspaikkojen etsimisen, lavastuksen suunnittelun, rahoituksen hankkimisen ja muut tarvittavat toimenpiteet ennen varsinaisia kuvauksia.
-
Esitykset kotikunnassa
Esitystä on esitetty toimijan kotikunnassa.
-
Esitykset muissa maakunnissa
Esitykstä on esitetty muualla kuin toimijan omassa maakunnassa.
-
Esitykset muualla omassa maakunnassa
Esitystä on esitetty toimijan kotikunnan ulkopuolella, mutta omassa maakunnassa.
-
Esitykset oman tilan ulkopuolella
Esitykstä on esitetty muualla kuin toimijan omissa tiloissa.
-
Esitys
Finland Festivalsin tilastoissa esitys on yksittäinen konsertti, tanssiesitys, keikka tai muu vastaava, joita voi yhden ”tapahtuman” alla olla useita.
-
Esitys (erotuksena yleisötyöstä)
Taiteellinen työ, vrt. yleisötyö tai muu toiminta
-
Esityskerta
Esityksen/teoksen esityskerta, jolla on tietty esityksen kesto, joka on alkanut ja loppunut.
-
Esityskerta- ja katsojatilastot
Esityskerrat ja katsojat jaetaan tilastoissa maksullisiin omiin esityksiin, ilmaisiin omiin esityksiin sekä vierailijaesityksiin. Katsojatilastoissa tilastoidaan myös yleisötyö, muu toiminta, kiertue-esitykset, esitykset maakunnittain, ammattiteattereiden kesäteatteriesitykset sekä esitykset ulkomailla ja vierailut ulkomailta.
-
Esityskerta- ja katsojatilastot (sirkus & tanssi)
Tanssitilastossa esityskerrat ja katsojat jaetaan maksullisiin omiin esityksiin, ilmaisiin omiin esityksiin sekä vierailijaesityksiin. Sirkustilastossa ei eritellä maksullisia ja maksuttomia esityksiä. Esitys- ja katsojatilastoissa tilastoidaan myös erikseen yleisötyö (ja yhteisötanssi tanssitilastossa), esitykset ja yleisötyö verkossa, tanssielokuvat (tanssitilasto). Yhteistuotannoissa esitys- ja katsojamäärät on merkitty kaikille osapuolille omiin esityksiin, ja päällekkäisyydet vähennetään yhteenlasketuista luvuista.
-
Esityskopio
Valmis elokuvan versio, joka on tarkoitettu esitettäväksi yleisölle. Esityskopiot voivat olla esimerkiksi digitaalisia tiedostoja, DCP-formaatissa olevia kopioita tai fyysisiä filmirullia.
-
Esityspalkkiotulo
Kokonaisen esityksen myynnistä saatu palkkio. Tilausesitys/keikka.
-
ESSnet-Culture
EUn tilastoviraston Eurostatin suosittama luokittelustandardi kulttuurialan tilastointiin. Kehitystyö toteutettiin ESSnet (European Statistical System Network)-verkostoyhteistyönä eri jäsenmaiden substanssi- ja asiantuntijoiden toimesta.
-
Esteettömyys
Esteettömyys on rakennetun ympäristön ominaisuus, joka mahdollistaa yhdenvertaisen liikkumisen ja toimimisen kaikille. Esteettömyys toteutuu, kun ympäristö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se mahdollistaa liikkumisen, toimimisen, näkemisen, kuulemisen, ymmärtämisen ja kommunikaation yhdenvertaisesti.
-
Eurostat
EU-komission virallinen tilastovirasto
-
-
Käsitteet: F
-
Festivaalilevitys
Elokuvan esittäminen erilaisissa elokuvatapahtumissa kotimaassa ja kansainvälisesti.
-
Festivaalipassi
Finland Festivaalin tilastoissa tämä on sarjalipunomainen lippu, jolla pääsee useaan tapahtumaan. Pääsääntöisesti tällainen passi lasketaan yhdeksi myydyksi lipuksi. Poikkeuksia: 1) Jos festivaalipassi on voimassa useamman päivän ajan, voi kertoimena myytyjä lippuja laskettaessa käyttää päivien lukumäärää. 2) Jos festivaalipassin oikeuttamiin kaikkiin yksittäisiin esityksiin voi myös ostaa yksittäisiä lippuja, voidaan festivaalipassi kertoa yksittäisten maksullisten tilaisuuksien lukumäärällä. Ja sama kääntäen: mikäli tapahtumaan ei myydä erillisiä lippuja eri esityksiin, vaan vain tapahtumakohtaista yleislippua, ei myytyjen yleislippujen määrää voida kertoa myydyissä lipuissa kyseisen tapahtuman esitysten määrällä.
-
Filmikamari
Suomen Filmikamari ry on elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö, jonka jäseniä ovat Suomen elokuvateatteriliitto – SEOL ry sekä Suomen elokuvatoimistojen liitto ry (SEL). Järjestöt edustavat kattavasti suomalaisia elokuvateattereita sekä Suomessa toimivia elokuvien maahantuojia ja levittäjiä.
-
Fyysiset käynnit
Fyysisten kirjastokäyntien laskenta tapahtuu toimipisteittäin automaattisella laskijalla tai otantalaskennalla. Otanta tehdään vähintään kuusi kertaa vuodessa, siis joka toinen kuukausi, viikonpäivää vaihdellen. Saatu summa jaetaan otantakertojen määrällä ja kerrotaan kirjaston vuotuisten aukiolopäivien määrällä. Tuloksena on
kokonaiskävijämäärä.
-
-
Käsitteet: H
-
Hakuaika
Rajattu ajanjakso, jolloin tuen hakijat voivat jättää hakemuksensa elokuvasäätiölle.
-
Hakuilmoitus
Ilmoitus, jossa elokuvasäätiö ilmoittaa avoimesta hakuprosessista ja ohjeistaa elokuva-alan ammattilaisia tai organisaatioita hakemaan taloudellista tukea hankkeilleen.
-
Hakujärjestelmä
Järjestelmä, jossa tukihakemukset tehdään ja lähetetään elokuvasäätiölle arvioitaviksi.
-
Hallinnollinen henkilöstö
Henkilötyövuosien jakautuminen ammattiryhmittäin kertoo henkilöstön rakenteesta sekä toimintarakenteesta. Tilastoissa henkilöstöä tarkastellaan taiteellisen, teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan ja johtajien kokonaisuutena.
-
Hankeavustus
Erityisavustus, joka voidaan myöntää tarkoitukseltaan ja kestoltaan rajatulle hankkeelle.
-
Hankinnat yhteensä
Hankintaa ovat ostot, vaihdot ja lahjoitukset. Aineisto tilastoidaan fyysisinä yksiköinä.
Esim. kielikurssi- tai äänikirjapaketti, useamman cd-levyn kotelo tai diakuvakotelo
lasketaan yhdeksi aineistoyksiköksi. -
Henkilökunnan täydennyskoulutuspäivät
Henkilökunnan täydennyskoulutuspäiviksi lasketaan työnantajan tai jonkun muun
koulutuksen järjestäjän työaikana järjestämä sisäinen tai ulkoinen koulutus- tai
kehittämistilaisuus. Koulutuksiin osallistuminen etäyhteydellä lasketaan mukaan. Työhön perehdyttämistä ei lasketa täydennyskoulutukseksi.
Neljä tuntia tai alle kestävät koulutustilaisuudet lasketaan puoleksi koulutuspäiväksi. Koulutuspäivien määrä lasketaan yhteen. Esimerkiksi jos kymmenen työntekijää
Päivitetty 2.3.2023
osallistuu viiteen koulutuspäivään, niin silloin täydennyskoulutuspäiviä on yhteensä 50. -
Henkilöstökulut
Henkilöstökuluihin sisällytetään henkilökunnan (myös kiinteistö- ja siivoushenkilökunnan) palkat ja palkkiot, eläkevakuutusmaksut, muut sosiaalivakuutusmaksut ja sivukulut. Kirjaston oman kiinteistö- ja siivoushenkilökunnan palkat ja palkkiot lasketaan tilakustannuksiin. Jos kirjasto ostaa kiinteistö- ja/tai siivouspalveluja joko sisäisenä tai ulkoisena palveluna, sisällytetään ne tilakustannuksiin kokonaisuudessaan.
Eri hallintokuntien yhdistelmäviroista tai toimista tai vastaavista järjestelyistä lasketaan mukaan vain kirjastotyön osuus. Työllisyysvaroin palkattujen henkilöstökuluja ja siviilipalvelusta suorittavien ym. vastaavien korvauksia ei lasketa mukaan. -
Henkilöstömenot
Teattereiden menoja tarkastellaan henkilöstö-, kiinteistö- ja toimintamenoina. Henkilöstömenot sisältävät vakinaiset ja tilapäiset palkat sosiaalikuluineen.
-
Henkilöstötilastot
Henkilöstötilastot sisältävä tietoa toimijoiden henkilötyövuosista sekä vierailijatehtävien määristä. Henkilötyövuosiin on laskettu sekä vakinaiset että tilapäiset henkilötyövuodet. Henkilötyövuosien jakautuminen ammattiryhmittäin kertoo henkilöstön rakenteesta sekä toimintarakenteesta. Tilastoissa henkilöstöä tarkastellaan taiteellisen, teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan ja johtajien kokonaisuutena. Vierailijatehtävien ja vakinaisen henkilökunnan taulukoiden tiedot on tuotettu eri perustein. Vierailijatehtävät kuvaavat tehtävien määrää, ei henkilöiden määrää. Vakinaisen henkilökunnan määrät ovat henkilötyövuosia.
-
Henkilötyövuodet
Kirjaston henkilökuntaan ei lasketa kiinteistö- ja siivoushenkilökuntaa. Henkilötyövuodet ilmoitetaan tehtyjen henkilötyövuosien mukaan.
Osa-aikaisten, tuntityötä tekevien ja osa-aikaeläkkeellä olevien vuosittaiset yhteenlasketut työtunnit muunnetaan henkilötyövuosiksi seuraavasti:
• keskimäärin 36,25 ja tunnin viikkotyöajan yhteenlaskettu määrä jaetaan 1700:lla
• keskimäärin 38,25 ja tunnin viikkotyöajan yhteenlaskettu määrä jaetaan 1930:lla
Täyttämättömiä virkoja ja toimia ei lasketa mukaan. Eri hallintokuntien yhdistelmäviroista ja toimista tai vastaavista järjestelyistä lasketaan mukaan vain kirjastotyön osuus. Mikäli kunnilla on yhteisiä virkoja tai kunta ostaa kirjastopalveluja toiselta kunnalta, jaetaan henkilötyövuodet kuntien kesken oikeassa suhteessa. -
Henkilötyövuosi
Henkilötyövuosi = työpanos, jonka yksi henkilö saa aikaan vuodessa.
-
Hyötypinta-ala (hym²)
Hyötypinta-alalla tarkoitetaan kirjastokäytössä olevia tiloja sisäseinien rajoittaman osan mukaisesti. Hyötypinta-alaan ei lasketa teknisiä tiloja (esim. lämpökeskus,
ilmanvaihtokonehuoneet ja sähkötekniset tilat), hissejä, tuulikaappeja, portaita,
porrashuoneita, käytäviä, kirjastoauton autotallia eikä sellaisia aula- ja eteistiloja, joissa ei ole kirjastotoimintaa. Kirjastokäytössä olevien tilojen hyötypinta-alat lasketaan yhteen.
-
-
Käsitteet: I
-
Ilmaisesitys
Esitys, joka on katsojille ilmainen, esim. avoimessa tilassa järjestetty esitys, johon on vapaa pääsy. Avoimessa tilassa järjestettyjä esityksiä, joihin on vapaa pääsy (esim. kadulla, kirjastossa jne.), ei lueta maksullisiksi, vaikka esiintyjälle olisi maksettu niistä korvaus.
-
Ilmaislippu/ilmaiskatsoja
Maksullisten esitysten vapaaliput merkitään ilmaiskatsojiksi. Pääsääntöisesti ilmaskatsojaa määrittää se, onko hän maksanut lipuistaan vai ei. Poikkeuksen muodostavat tilausnäytökset sekä esiintymiset suljetuissa tilaisuuksissa, joista esiintyjälle on maksettu korvaus (esim. kouluvierailut). Näiden katsojat merkitään myydyiksi, vaikka katsoja ei henkilökohtaisesti olisi maksanut lipustaan. Avoimessa tilassa järjestettyjen esitysten, joihin yleisöllä on vapaa pääsy (esim. kadulla, kirjastossa jne.), katsojia ei koskaan lueta myydyiksi lipuiksi, vaikka esiintyjälle olisi maksettu korvaus.
-
Ilona-esitystietokanta
ILONA on suomalaisen teatterin tietopankki, jonka verkkoversion ovat toteuttaneet yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. ILONA-tietokannassa ovat Suomen ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään seuraavin rajoituksin: Valtion toiminta-avustusta saavien rahoituslain ulkopuolella olevien teatteriryhmien esitykset on kirjattu 1.8.2002 lähtien. Ruotsinkielisten teattereiden esitykset ovat kattavasti 1960-luvulta lähtien ja Suomen Kansallisoopperan esitykset 1970-luvulta lähtien. Esityksistä perustietoina ovat esityksen nimi, kirjailija, esittävä teatteri, ensi-ilta, esityskaudet, esityskerrat ja katsojat. Katsojamäärät on merkitty näytäntökaudesta 1968-69 lähtien, sitä vanhemmista esityksistä ne voivat puuttua. Vanhimmista esityksistä myös esityskertojen määrä puuttuu. Vuodesta 1992 lähtien esitysten ohjaajat ovat tietokannassa, 1.8.2002 lähtien myös muut taiteilijat ja näyttelijöiden roolit käsiohjelmien mukaisesti. Ennen 1.8.2002 ensi-illassa olleiden esitysten käsiohjelmatiedot tallentuvat tiedostoon vähitellen. Ilonasta voi hakea tietoja esityksen nimen, esitysajankohdan, teatterin tai näytelmäkirjailijan mukaan. Myös muut tekijähaut ovat mahdollisia.
-
Indeksi
Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.
-
Intendentti
Orkesterin toiminnan johtaja. (Esim. hallinto.)
-
Investointiavustus
Erityisavustus, joka voidaan myöntää valtionavustuksen hakijan hallintaan ja vastuulle jäävien aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden hankintaan tai tuottamiseen
-
ISAN-numero
ISO-standardin mukainen audiovisuaalisten teosten kansainvälinen tunnistenumero (vrt. ISBN). Sitä käytetään audiovisuaalisten teosten tunnistamiseen erilaisissa levitys- ja esitystilanteissa ja järjestelmissä.
-
-
Käsitteet: J
-
Jakelu
Prosessi, jossa elokuva tuodaan markkinoille ja jaetaan yleisölle eri jakelukanavien kautta, kuten elokuvateatterit, televisio, suoratoistopalvelut jne.
-
Jälkituotanto
Tuotannon valmistumisen vaihe, joka alkaa kuvausten päätyttyä. Jälkituotantoon kuuluu esimerkiksi kuvamateriaalin leikkaus, äänityö, musiikin lisääminen ja erikoistehosteiden luominen.
-
Johtajat
Henkilötyövuosien jakautuminen ammattiryhmittäin kertoo henkilöstön rakenteesta sekä toimintarakenteesta. Tilastoissa henkilöstöä tarkastellaan taiteellisen, teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan ja johtajien kokonaisuutena.
-
Julkaisut (museo)
Museoiden julkaisuista tilastoidaan vuoden aikana ilmestyneet ISBN , ISSN tai URN tunnuksella varustetut painetut, elektroniset ja verkkojulkaisut, museon henkilökunnan kirjoittamat artikkelit ja museoiden vuosikertomukset._x000D_
_x000D_ -
Julkinen kenraali
Konsertin kenraaliharjoitus, eli viimeinen harjoitus ennen esitystä, jonne on otettu yleisöä. Kenraaliharjoituksia ei lasketa konserteiksi tilastoissa.
-
Julkinen tuki musiikkialalle
Valtion ja kuntien musiikkialan toimijoille maksamat avustukset ja apurahat.
-
Julkiset avustukset
Valtionosuus/valtionavustus ja kunnanavustus yhteensä.
-
-
Käsitteet: K
-
Käännetty
Teos, joka on alun perin julkaistu muussa maassa ja käännetty suomeksi, ruotsiksi tai saameksi Suomen markkinoille.
-
Kaikki konsertit Suomessa
Mukaan on laskettu orkesterin kotipaikkakunnalla pidetyt konsertit sekä vierailukonsertit toisella paikkakunnalla.
-
Kaikki konsertit yhteensä
Suosion jäsenorkesterien kaikki konsertit Suomessa, ulkomailla, verkossa ja televisiossa.
-
Kaikukanta
Kaikukanta on kansallinen Kaikukortti-rekisteri, johon Kaikukortin jakajat rekisteröivät asiakkaille jaetut Kaikukortit. Kaikukortti-kohteet eli kultuuri- ja liikuntatoimijat sekä opistot kirjaavat Kaikukantaan tiedot Kaikukortin käytöstä.
-
Kaikukortin käyttö: koulutus
Kaikukortin käyttö kansalais- ja työväenopistoissa sisältää Kaikukortilla hankittujen kurssien lukumäärän Kaikukortin haltijalle (aikuiselle). Kurssi voi olla myös lukukauden mittainen. Kaikukortin alle 16-vuotiaat lapset tai lapsenlapet voivat osallistua vain yhdessä vanhempansa kanssa.
-
Kaikukortin käyttö: kulttuuri
Kaikukortin käyttö kulttuurikohteissa sisältää Kaikukortilla hankittujen pääsylippujen lukumäärän Kaikukortin haltijalle (aikuiselle) ja mukana mahdollisesti osallistuville lapsille tai lapsenlapsille (lapset).
-
Kaikukortin käyttö: liikunta
Kaikukortin käyttö liikuntakohteissa (esimerkiksi uimahallit tai urheilutapahtumat) sisältää Kaikukortilla hankittujen pääsylippujen lukumäärän Kaikukortin haltijalle (aikuiselle) ja mukana mahdollisesti osallistuville lapsille tai lapsenlapsille (lapset).
-
Kaikukortin käyttö: tiede
Kaikukortin käyttö tiedekeskuksi luettavissa laitoksissa sisältää Kaikukortilla hankittujen pääsylippujen lukumäärän Kaikukortin haltijalle (aikuiselle) ja mukana mahdollisesti osallistuville lapsille tai lapsenlapsille (lapset).
-
Kaikukortti
Kaikukortti on Kulttuuria kaikille -palvelun toimintamalli, jossa sosiaali- ja terveys- sekä 3. sektorin toimijat voivat jakaa tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville asiakkailleen kortin, jolla he pääsevät maksutta Kaikukortti-verkostossa mukana olevien kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden tapahtumiin sekä kansalaisopistojen kursseille. Kaikukortin haltija voi ottaa tapahtumaan mukaansa alle 16-vuotiaat lapsensa tai lapsenlapsensa. Kaikukortti on yksi yhdenvertaisuutta ja kulttuurihyvinvointia edistävistä työkaluista.
-
Kamariorkesteri
Orkesteri, jonka kokoonpano on pienempi kuin täysimittaisen sinfoniaorkesterin.
-
Kantaesitys
Uuden teoksen ensimmäinen esityskerta.
-
Kantaesitys
Tilastointikauden aikana tuotettu täysin uusi teos. Uusintaensi-ilta ei ole kantaesitys. Uusi dramatisointi ei ole kantaesitys.
-
Kantaesitysluettelo (tanssitilasto
Tanssitilaston liitteenä julkaistaan ohjelmistoluettelo, jossa listataan tilastoidun kalenterivuoden aikana kantaesityksen saaneet uudet tanssiteokset
-
Kappaleperusteinen hinnoittelu
Hinnoittelumalli, jossa asiakas ostaa sähköisen kirjakappaleen, johon saa pysyvän tai määräaikaisen käyttöoikeuden (esim. Ellibs, ladattava tiedosto)
-
Käsikirjoittaja
Henkilö, joka kirjoittaa elokuvan käsikirjoituksen, joka toimii ohjenuorana elokuvan tarinalle, dialogille ja rakenteelle. Käsikirjoittaja kehittää hahmot, juonenkäänteet ja dialogin elokuvaa varten.
-
Käsikirjoitusapuraha
Apuraha, jota haetaan elokuva- tai sarjatuotannon käsikirjoitusvaiheeseen.
-
Käsikirjoitussuunnitelma
Dokumentti, joka sisältää käsikirjoituksen työprosessin yksityiskohdat ja tavoitteet.
-
Käsittelijä
Henkilö, joka käsittelee uudet tukihakemukset.
-
Käsittelykierros
Prosessi, jossa käsitellään uudet tukihakemukset. Käsittelykierroksia järjestetään useita kertoja vuodessa.
-
Katsoja
Esittävää taidetta katsova/katsonut, paikan päällä esittävää taidetta seuraava/seurannut, joko lipun ostanut/maksanut tai ilmaiskatsoja.
-
Katsojaluvut
Elokuvaan ostettujen lippujen kokonaismäärä elokuvateattereissa tai elokuva- tai tv-tuotannon keräämäät katsojamäärät muissa levityskanavissa.
-
Katsojaosuus
Elokuvan tms. osuus kokonaiskatsojamäärästä. Esim. kotimaisten elokuvien katsojaosuus kaikista Suomen elokuvateatterikäynneistä.
-
Katsomiskerta
Esitykset verkossa: Käytetyn digitaalisen alustan ilmoittama luku striimin / videon katsomiskerroista
-
Kaunokirjallisuus
Kirjastoluokkiin 80–85.2 luokitellut kirjat, joita kustantaja ei ole luokitellut lastenkirjoiksi tai nuortenkirjoiksi
-
Kaupallinen levitys
Jakeluprosessi, jossa elokuva- tai tv-tuotanto tuodaan yleisön saataville elokuvateattereiden, televisiokanavien, suoratoistopalveluiden ja muiden kaupallisten kanavien kautta tarkoituksena tuottaa sen tekijöille tuloja.
-
Kävijä, kävijämäärä
Kävijä on tapahtumassa käyvä henkilö. Kävijä saattaa osallistua monipäiväiseen tapahtumaan useana päivänä. Tällöin hänet lasketaan vain yhtenä kävijänä riippumatta tapahtumapäivien lukumäärästä.
-
Käynnit museon järjestämissä tapahtumissa omien tilojen ulkopuolella
Näillä käynneillä tarkoitetaan museorakennuksen ulkopuolella tai muissa tiloissa museon järjestämien tapahtumien kävijöitä. Tapahtumia voivat olla esimerkiksi luennot, keskustelutilaisuudet, työpajat tai kaupunkikävelyt. Näitä käyntejä ei lasketa mukaan museon kokonaiskäyntimääriin.
-
Käynnit museon järjestämissä tilapäisissä näyttelyissä omien tilojen ulkopuolella
Näillä käynneillä tarkoitetaan museorakennuksen ulkopuolella tai muissa tiloissa museon järjestämien näyttelyiden kävijöitä Suomessa. Mukaan ei lasketa museon toisten museoiden tiloissa järjestämiä näyttelyitä. Näitä tietoja ei lasketa mukaan museon kokonaiskäyntimääriin.
-
Käynti
Finland Festivals laskee tilastoissaan kävijöiden sijaan käyntejä, koska yksittäinen festivaalikävijä usein vierailee useammassa kuin yhdessä festivaalin järjestämässä esityksessä.
-
Käynti, käyntimäärä
Käynnillä tarkoitetaan yksittäistä käyntiä esim. taidemuseossa tai galleriassa. Yksittäinen kävijä voi näin ollen tehdä vuoden aikana useita käyntejä.
-
Käynti, käyntimäärä, tapahtumakäynti
Käynneissä monipäiväisen tapahtuman päivittäiset käyntimäärät lasketaan yhteen. Näin ollen kyse ei ole ns. uniikeista kävijöistä, koska sama kävijä saattaa osallistua tapahtumaan useana päivänä. Yleensä esimerkiksi festivaalit ilmoittavat julkisuuteen käyntimääränsä, ei kävijämääräänsä. Tapahtuman kävijämäärä on sama kuin käyntimäärä vain silloin, kun on kyse yhden päivän tapahtumasta.
-
Käytettävissä olevat rahatulot
Tulokäsite, joka kuvaa summaa joka henkilölle tai kotitaloudelle jää, kun kaikki saadut rahamääräiset tulot ja luontoisedut lasketaan yhteen ja niistä vähennetään verot ja veroluonteiset maksut.
-
Käyttäjäkoulutus
Ennalta valmisteltujen asiakkaille pidettyjen koulutustilaisuuksien ja osallistujien määrä. Käyttäjäkoulutukseen ei lasketa mukaan kirjaston oman henkilökunnan koulutusta.
-
Käyttäjämäärähinnoittelu
Hinnoittelumalli, jossa asiakas ostaa lisenssejä tietylle määrälle käyttäjiä
-
Käyttömenot
Käyttömenot sisältää yhteenlasketut henkilöstö- ja toimintamenot.
-
Käyttöönotetut Kaikukortit
Kaikukortin saanut asiakas eli Kaikukortin haltija ottaa Kaikukorttinsa käyttöön silloin, kun hän ensimmäisen kerran lunastaa Kaikukortilla pääsylipun tapahtumaan. Käyttöönotetut Kaikukortit -lukema kertoo, kuinka monta kyseisenä vuonna jaetuista Kaikukorteista on otettu käyttöön saman vuoden aikana.
-
Kehittämissuunnitelma
Dokumentti, joka kuvaa elokuvan kehittämiseen liittyvät työvaiheet, tavoitteet, resurssit ja aikataulut.
-
Kehittämistuki
Tuki, joka on tarkoitettu elokuva- tai tv-tuotannon kehittelyvaiheeseen ennen varsinaisen tuotannon aloittamista. Kehittelyvaihe voi sisältää esim. käsikirjoituksen muokkaamista, kuvausvaiheen suunnittelua tai rahoituksen keräämistä.
-
Keikka- tai konserttijärjestäjä (yhdistys)
Yhdistyspohjainen keikka- tai konserttijärjestäjä on taho, joka järjestää keikkoja / konsertteja ja jolla ei ole monesti ole omaa venueta. Tällaisia yhdistyksiä ovat erilaiset kulttuuri- ja elävän musiikin yhdistykset sekä jazz-, blues- ja muut genrekohtaiset yhdistykset. Tällaiset keikkajärjestäjät toimivat usein vapaaehtoisvoimin ilman palkattua henkilöstöä.
-
Keikka- tai konserttipaikka (venue)
Keikka- ja konserttipaikat (venue) ovat tapahtumatiloja: erilaisia konserttitiloja, kulttuuritaloja sekä elävää musiikkia tarjoavia ravintoloita, hotelleja ja klubeja. Suomessa on yli 300 sellaista venueta, joissa on tarjolla vähintään 12 keikkaa tai konserttia vuodessa. Venuet voivat toimia vuokrattavina tapahtumatiloina (noin 20 % kaikista venueista) tai tuottaa elävän musiikin tapahtumia (80 %) itse tai yhteistyössä toisen keikkajärjestäjän kanssa. Valtaosa venueista (75 %) on osakeyhtiöitä. Muita merkittäviä omistajia ovat kunnat, kuntayhtymät, yhdistykset ja osuuskunnat. Noin neljännes kaikista keikka- ja konserttipaikoista sijaitsee Uudellamaalla.
-
Kesänäyttely
Kesänäyttely on taidenäyttely, joka ajoittuu kesäkuukausille (yleensä toukokuu-syyskuu). Suomessa on näyttelytoimijoita, joiden toiminta keskittyy vuosittaisen kesänäyttelyn järjestämiseen. Suomessa on vahva kesänäyttelyperinne. Kuvataiteen tilastoissa kesänäyttelyiden kävijämäärät tilastoidaan kuvataidetapahtumien alle.
-
Kesäteatteri
Kesäteatterikausi alkaa yleensä vapusta ja kestää elokuulle asti. Kesäteatteria tuottavat sekä ympärivuotiset teatteritoimijat että pelkästään kesäteatteriin keskittyvät ammattiteatterit. Tilastoinnissa ovat mukana ainoastaan ammatilliset kesäteatterit.
-
Keskiansio
Keskiansioissa on pohjana säännöllisen työajan kuukausiansio, johon sisältyvät iltatyölisät, lauantai-illan korvaukset, yötyölisät, sunnuntaikorvaukset, esityslisät ja mahdolliset muut lisät (mm. vanhan esityskorvausjärjestelmän lisät, muut järjestelyerät) sekä luontaisetujen raha-arvo marraskuussa tilastointivuonna. Tilastoinnissa käytettävään säännöllisen työajan kuukausiansioon eivät sisälly lomarahat tai kertaluonteiset palkkaerät.
-
Keskisuuret teatterit
Vos-toimijoiden ryhmittely tilastoinnissa: Ryhmittelyn perustana on myönnettyjen henkilötyövuosien määrä sinä vuonna, kun teatteri on tullut osaksi vos-järjestelmää. Tilastojen eri ryhmien ja aikasarjojen vertailtavuuden vuoksi kategoriat on säilytetty muuttumattomina. Keskisuuret teatterit - yli 20 (21-69) henkilötyövuotta.
-
Kielisuhde
Kielisuhteessa on käytetty Tilastokeskuksen käyttämää 4-jakoa:
• yksikieliset suomenkieliset kunnat
• yksikieliset ruotsinkieliset kunnat
• kaksikieliset kunnat enemmistön kieli suomi
• kaksikieliset kunnat enemmistön kieli ruotsi -
Kiertue-esitys
Esitystä on esitetty oman kunnan ulkopuolella omassa maakunnassa tai oman maakunnan ulkopuolella. Tähän kuuluvat myös esitykset ulkomailla.
-
Kiinteistömenot
Teattereiden menoja tarkastellaan henkilöstö-, kiinteistö- ja toimintamenoina. Kiinteistömenot koostuvat kiinteistön hoitoon kohdistuvista kuluista.
-
Kimppa
Kirjastokimpat ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia yhteistyöverkostoja, joissa itsenäiset kunnan- ja kaupunginkirjastot tekevät yhteistyötä esimerkiksi kirjastojärjestelmän, kokoelmien ja/tai aineistohankinnan osalta. Yleensä kimpan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä.
Tilastot ovat haettavissa kimppakohtaisesti vuodesta 2021 alkaen. -
Kirja-aineistot
Kirjat + nuotit ja partituurit.
-
Kirjakauppa
Vähittäiskaupat, joiden pääasiallinen myyntiartikkeli ovat kirjat.
-
Kirjastoaineistokulut, euroa
Vuosien 1999-2001 kirjastoaineistokulut sisältävät arvonlisäveron. Vuodesta 2002 alkaen kirjastoaineistokulut eivät sisällä arvonlisäveroa.
Kirjastoaineistokuluihin sisällytetään kaikki yleisen kunnallisen kirjaston kokoelmiin ostettu ja asiakkaiden ja/tai henkilökunnan käyttöön tarkoitettu aineisto kuten kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, kuva- ja äänitallenteet, nuotit ja partituurit, kartat ja mikromuotoinen aineisto.
Tekijänoikeusmaksut, digitaalisen ja verkkoaineiston hankinta- ja lisenssimaksut ja/tai
tietokantojen sekä sisältötuotteiden käyttöoikeusmaksut tai kertakaikkiset korvaukset
sisällytetään mukaan kirjastoaineistokuluihin. -
Kirjastoammatilliset henkilötyövuodet
2016 saakka kirjastoammatillisiin henkilötyövuosiin on laskettu mukaan mukaan henkilötyövuodet sen henkilöstön osalta, jolla on vanhan kirjastoasetuksen 4 §:n, (muutettu 1157/2009) 1 momentin 1-4 kohtien mukainen kelpoisuus. Tähän osuuteen lasketaan kuuluviksi myös ne, jotka ovat ennen 1.1.2010 olleet kelpoisia kirjastoammatillisen henkilökunnan tehtäviin.
Vuonna 2017 voimaan tullut Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) ei enää määrittele työntekijöiden ammatillista kelpoisuutta. Valtakunnallisen kirjastotilastoon tilastoidaan kuitenkin edelleen kirjastoammatilliset henkilötyövuodet, jotta lain vaikutuksia voidaan seurata. -
Kirjastoammatilliset korkeakoulutetut henkilötyövuodet
2016 saakka kirjastoammatillisen korkeakoulutetun henkilöstön määrä (htv) -kohtaan on tilastoitu kirjaston palkkaama henkilöstö, jolla on kirjastoasetuksen 4 §:n, (muutettu 1157/2009) 1 momentin 1 ja 2 kohtien (yliopisto tai amk) mukainen kelpoisuus. Tähän osuuteen lasketaan kuuluviksi myös ne, jotka ovat ennen 1.1.2010 olleet kelpoisia kirjastoammatillisen korkeakoulutetun henkilökunnan tehtäviin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130406.
2017 alkaen kirjastoammatilliset korkeakoulutetut henkilötyövuodet tilastoidaan seuraavin perustein:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; -
Kirjastoautot ja pysäkit
Useamman kunnan yhteisen kirjastoauton merkitsee vain omistaja- tai sijoituskunta.
Pysäkkien määrä ilmoitetaan sijaintikunnittain. -
Kirjastot yhteensä
Pääkirjastot + sivukirjastot + laitoskirjastot.
-
Kirjat
Kirjoiksi lasketaan kirjat, käsikirjoitukset, sidotut kartat ja sidotut lehtivuosikerrat.
-
Kirjojen hankintakulut, euroa
Vuosien 1999-2001 kirjojen hankintakulut sisältävät arvonlisäveron. Vuodesta 2002 alkaen kirjojen hankintakulut eivät sisällä arvonlisäveroa.
Kirjojen hankintakuluihin sisällytetään ainoastaan kirjojen ostohinnat. Kirjojen ostoon ei sisällytetä muovitus-, sidonta-, pakkaus-, kuljetus-, provisio ym. vastaavia menoja. Tässä kohden kirjan määrittely on suppeampi kuin aineistokohdassa. Tämän kohdan perusteella määräytyy kirjailijoille ja kääntäjille maksettavien kirjastoapurahojen
Päivitetty 2.3.2023
kokonaissumma (L 1080/83). Kirjojen hankintakuluihin ei sisällytetä e-kirjojen hankintakuluja. -
Kokoelma (museo)
Museotilastossa kokoelmat jaotellaan seuraavasti:
• Esinekokoelmat
• Taidekokoelmat (museon taidekokoelmat ja julkisen taiteen kokoelmat)
• Luonnontieteelliset kokoelmat
• Valokuvakokoelmat
• Audiovisuaalinen aineisto (esimerkiksi ääntä ja liikkuvaa kuvaa sisältävät tallenteet) -
Kokoelmat yhteensä
Kirjastoaineistoksi katsotaan kirjaston kokoelmiin liitetty ja asiakkaiden ja/tai
henkilökunnan käyttöön tarkoitettu aineisto. Aineisto tilastoidaan fyysisinä yksiköinä. Esim. kielikurssi- tai äänikirja-paketti, useamman cd-levyn kotelo tai diakuvakotelo lasketaan yhdeksi aineistoyksiköksi. Lehtien yksittäisiä irtonumeroita ei tilastoida kokoelma-, kirja-, hankinta- eikä poistotietoihin. E-kirjojen kokoelma tilastoidaan erikseen. -
Kokonaiskatsojat
Omien tuotantojen myydyt liput, ilmaisliput sekä vierailuesitysten katsojat yhteensä.
-
Kokonaiskäyntimäärä
Finland Festivalsin tilastoissa kokonaiskäyntimäärä on myydyt liput (huomioiden mahdollisesti kertoimelliset festivaalipassit, päiväliput, alueliput ja niin edelleen) + vapaaliput + arvio ilmaistapahtumien käyntimääristä.
-
Kokonaislainaus
Paikallislainat + saadut kaukolainat. Huom. Saatuja kaukolainoja ei enää tilastoida valtakunnallisiin kirjastotilastoihin 2022 alkaen.
Annetut kaukolainat muihin kirjastoihin tilastoituvat vastaanottavalle kirjastolle, koska se lainaa aineiston asiakkaalle. E-aineiston käyttökerrat tilastoidaan erikseen. -
Konsertit ulkomailla
Suosion jäsenorkesterin ulkomailla pidetyt konsertit.
-
Konserttitulot
Konserttien lipunmyynnistä saadut tulot.
-
Kotimainen
Teos, joka on alun perin julkaistu Suomen markkinoille.
-
Kotimainen teos
Teoksen kirjailija/käsikirjoittaja on suomalainen.
-
Koulutusluokitus
Kansallinen koulutusluokitus sisältää tietoa koulutusalasta ja tasosta (ISCED)
-
Koulutustuki
Tuki, jota voidaan myöntää esitys- ja levitystoiminnan piirissä toimivien henkilöiden osallistumiseen ammattitaitoa kehittäviin kansainvälisiin koulutusohjelmiin, koulutustilaisuuksiin tai verkkokursseille.
-
Kulttuuriperintö
Yhteiset menneisyydestä säilyneet aineelliset ja aineettomat kulttuurin ilmentymät.
-
Kulttuurisatelliitti
Tilastokeskuksen EU-suosituksen mukaisesti tuottama tilasto, joka kuvaa kulttuuriin taloudellista merkitystä. Kulttuurisatelliittitilinpito on kansantalouden tilinpitoa täydentävä kokonaisuus ja sen lähteenä käytetään samoja aineistoja.
-
Kulttuuriviennin hanketuki
Tuki on tarkoitettu kotimaisen elokuvan viennin edistämistoimenpiteisiin.
-
Kulttuuriviennin materiaalituki
Tuki, joka on tarkoitettu kotimaisen elokuvan kansainvälisen esityskopion valmistuskustannuksiin sekä elokuvan kansainvälisen esittely- ja markkinointimateriaalin valmistamiseen.
-
Kulttuuriviennin matkatuki
Tuki on tarkoitettu elokuvan tekijöiden matkustuskustannuksiin elokuvan kansainvälisiin esityksiin.
-
Kulttuurivienti
Prosessi, jossa kulttuurisia tuotteita, kuten elokuvia, levitetään ja myydään ulkomaille.
-
Kulttuuriympäristö
Kulttuuriympäristöjä syntyy ja muotoutuu ihmisen toiminnan seurauksena. Niihin kuuluvat mm. kiinteät muinaisjäännökset, eri-ikäiset muut arkeologiset kohteet, rakennukset, rakennelmat ja rakenteet sekä laajemmat ympäristöt, kuten rakennetut alueet, kulttuurimaisemat ja perinnebiotoopit.
-
Kunnanavustus
Kunnan myöntämä avustus.
-
Kunnat
Tietokannassa ovat mukana kaikki Manner-Suomen kunnat.
-
Kuntien lkm
Kaikukortti-verkostossa mukana olevien kuntien lukumäärä.
-
Kuntien palveluluokitus
Luokitus, jonka mukaisesti kunnat ja kuntayhtymät raportoivat valtiokonttorille kuntien käyttötalouden tuloista ja menoista sekä investoinneista.
-
Kustannusselvitys
Dokumentti, joka sisältää yksityiskohtaisen arvion elokuvan kustannuksista.
-
Kutsuvierastilaisuus
Finland Festivalsin tilastoissa tämä on tilaisuus, johon ei ole myynnissä lippuja, vaan tilaisuuden järjestäjä on kutsunut tilaisuuteen osallistujiksi toivovansa henkilöt. Usein kutsuvierastilaisuudessa henkilöllisyys tarkistetaan saapumisen yhteydessä.
-
Kuulija
Kuulijatilastossa joko orkesterin konsertissa salissa ollut henkilö, tai esimerkiksi verkkokonsertin / televisiolähetyksen tavoittama katselija-kuulija (medialähetyksiä ja verkkokonsertteja tilastoidessa).
-
Kuvaaja
Henkilö, joka vastaa elokuvan kuvauksesta ja visuaalisesta ilmeestä. Kuvaaja vastaa kameran käytöstä, valaistuksesta ja muista visuaalisista päätöksistä yhteistyössä ohjaajan kanssa.
-
Kuvataide, visuaaliset taiteet
Kuvataiteen eri lajeja ovat maalaustaide, taidegrafiikka, piirustustaide, kuvanveisto, valokuvataide sekä media-, video-, ympäristö-, käsite- ja valotaide. Lisäksi usein esimerkiksi äänitaide ja performanssi lukeutuvat kuvataiteen piiriin.
-
Kuvataideorganisaatio, kuvataidetoimija
Kuvataideorganisaatioita ovat esimerkiksi valtakunnalliset tai alueelliset taiteilijaseurat ja -liitot, muut rekisteröidyt taide- tai taiteilijayhdistykset, taiteilijavetoiset työryhmät tai kollektiivit sekä osuuskunnat. Mukaan luetaan usein myös residenssitoimijat. Kuvataideorganisaatiot järjestävät esimerkiksi näyttelytoimintaa, tapahtumia, koulutusta, jäsentoimintaa sekä taiteen myyntiä ja vuokrausta.
-
Kuvataidetapahtuma
Kuvataidetapahtumia ovat esim. biennaalit ja triennaalit, kesänäyttelyt, festivaalit ja teosvälitystapahtumat.
-
Kuvataiteen kävijätilasto
Kuvataiteen kävijätilastot kokoaa vuosittain nykytaiteen tiedotuskeskus Frame Contemporary Art Finland. Kuvataiteen kävijätilastossa tilastoidaan taidegallerioiden, taidemuseoiden ja kuvataidetapahtumien kävijämäärät.
-
Kuvataiteen vapaa kenttä
Kuvataiteen vapaaseen kenttään lukeutuvat kolmannen sektorin kuvataideorganisaatiot, kuten taiteilijayhdistykset ja niiden ylläpitämät galleriat, residenssitoimijat, festivaalit ja kuvataidetapahtumat. Kuvataiteen kentällä ainoastaan taidemuseot kuuluvat VOS:in piiriin, mutta ne harvoin työllistävät kuvataiteilijoita taiteelliseen työhön. Suurin osa kuvataiteilijoista siis työskentelee vapaalla kentällä.
-
Kuvataiteilija
Kuvataiteilija tekee kuvataidetta työkseen. Kuvataiteilija voi keskittyä johonkin kuvataiteen lajiin tai työskennellä yhdistellen eri ilmaisutapoja ja tekniikoita.
-
Kuvatallenteet
Kuvatallenteet = DVD-levyt + Blu-ray-levyt + videot.
-
Kuvaukset
Tuotannon vaihe, jossa kamerat tallentavat kuvamateriaalia. Kuvaukset voivat tapahtua eri kuvauspaikoilla ja sisältää erilaisia otoksia, kohtauksia ja näyttelijöiden suorituksia.
-
-
Käsitteet: L
-
Läänit
Lakkautettu 31.12.2009.
-
Lähetetyt kaukolainat
Lähetetyt kaukolainat ovat muille kirjastoille (eri hallinnon alaisille) annetut lainat tai niiden sijasta annetut kopiot. Jos kirjastolla on sopimus muiden kuntien kanssa kirjastojen kokoelmien yhteiskäytöstä, niin silloin seutulainat lasketaan paikallislainoiksi. Jos sopimusta ei ole, hallintokuntien rajat ylittävät seutulainat lasketaan mukaan kaukolainoihin. Lähetetyt kaukolainat ilmoitetaan vain tässä eikä niitä sisällytetä paikallislainoihin ja/tai kirjojen kieli- ja osastojakoihin.
2022 alkaen lähetetyt kaukolainat tilastoidaan vain alueellista kehittämistehtävää, valtakunnallista kehittämistehtävää ja kokoelmiin liittyvää erityistehtävää hoitavien kirjastojen tietoihin. -
Lainaajat
Lainaajiksi lasketaan tilastointivuonna lainausoikeuttaan käyttäneet.
-
Lainan hinta
Lainan toimintakulut tilastointivuonna / kokonaislainaus
-
Lainauskierto
Lainauskierto = lainaus per kokoelmat – huom! paikallislainat per kokoelmat yhteensä.
-
Laitehankinta- ja kunnostustuki
Tuki, jota voidaan myöntää elokuvateattereiden teknisiin laitehankintoihin sekä esitys- ja yleisötilojen kunnostamiseen sekä elokuvan saavutettavuutta eri vammaisryhmille edistäviin hankkeisiin.
-
Laitoskirjastot
Laitoskirjasto on kirjasto, joka toimii sairaalassa tai hoitolaitoksessa.
-
Lasten- ja nuortenkirjallisuus
Kirjat, joiden kirjastoluokitukseen liittyy L- tai N-tunnus. Eivät kuitenkaan sarjakuvakirjat
-
Lasten- ja nuortenteatteri
Yksi Ilona-esitystietokannan sekä ohjelmistotilastojen päägenreistä. Sisällöltään lapsille tai nuorille suunnattua teatteria. Kaikki lapsille/nuorille tehdyt esitykset ovat ensisijaisesti lasten- ja nuortenteatteria, vaikka olisivat esim. myös musikaaleja.
-
Lastenkirjallisuus
Sisällöstä riippumatta kirjat, joiden kirjastoluokitukseen liittyy L-tunnus, eivät kuitenkaan sarjakuvakirjat. 10 prosentin arvonlisäverolla myydyt askartelu-, tehtävä- ja katselukirjat.
-
Lastenkulttuuri
Lapsille ja nuorille suunnattu taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatus, taiteen ja kultturiperinnön tarjonta sekä lasten ja nuorten itsensä tuottama taide ja kulttuuri.
-
Lavastussuunnittelija
Henkilö, joka vastaa elokuvan lavastuksesta ja ympäristön suunnittelusta. Lavastussuunnittelija luo fyysisen tilan, johon tarina sijoittuu, ja auttaa luomaan oikean ilmapiirin ja visuaalisen tunnelman.
-
Lehdet yhteensä (vsk=vuosikerrat)
Sanoma- ja aikakauslehtiin lasketaan tilastointivuonna tilatut/saapuneet ja lahjaksi saadut sekä kokoelmiin liitetyt vuosikerrat. Sidotut lehtivuosikerrat tilastoidaan kirjoiksi. Lehtien yksittäisiä irtonumeroita ei tilastoida. E-lehtien osalta tilastoidaan vain käyttökerrat.
-
Leikkaaja
Leikkaaja vastaa kuvamateriaalin editoinnista ja järjestämisestä elokuvaksi. Leikkaaja valitsee sopivat otokset, luo elokuvan rytmin ja työskentelee yhteistyössä ohjaajan kanssa tarinan ja visuaalisen ilmeen saavuttamiseksi.
-
Levityskanava
Tapa, jolla elokuva- tai tv-tuotanto saatetaan yleisön katsottavaksi esim. elokuvateatteri, tv-kanava, suoratoistopalvelu, elokuvafestivaali jne.
-
Levitysyhtiö
Yritys tai organisaatio, joka vastaa elokuvan jakelusta ja markkinoinnista. Se huolehtii siitä, että elokuva tulee saataville elokuvateattereihin, televisioon, kotijulkaisuun ja eri digitaalisiin jakelukanaviin.
-
Liikevaihto
Liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt avustukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.
-
Liitännäisjäsen
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ei-äänivaltainen jäsenorkesteri, jolla voi olla jokin erityistehtävä. (Esim. Sibelius-Akatemian Sinfoniaorkesteri, Kaartin soittokunta.)
-
Linjatuottaja
Tuotannon avainhenkilö, joka vastaa päivittäisestä tuotannonhallinnasta ja koordinoi eri osa-alueiden välisiä toimintoja elokuvan valmistumisen aikana.
-
Lipputulot
Elokuvanäytökseen ostettujen lippujen tuottamat tulot.
-
Loppuselvitys
Raportti, joka vaaditaan Suomen elokuvasäätiön rahoitusta saaneilta tuotannoilta. Loppuselvitys sisältää tiedot elokuvan tuotantoprosessin toteutumisesta suhteessa suunniteltuun.
-
Luonnollinen henkilö
Luonnollinen henkilö harjoittaa yritystoimintaa omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä. Tähän ryhmään kuuluvat ammatinharjoittajat, yksityiset elinkeinonharjoittajat, useimmat maatilatalouden ja metsätalouden harjoittajat sekä liikkeenharjoittajat.
-
Luonnollinen henkilö
Henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaa joko omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä.
-
Lyhytelokuva
Alle tunnin mittainen elokuva.
-
-
Käsitteet: M
-
Maahantuontituki
Tuki on tarkoitettu elokuvateattereiden ohjelmistoa monipuolistavien kansainvälisten elokuvien maahantuontiin ja levitykseen.
-
Maailmanperintö
Maailmanperintö on maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä, jota halutaan säilyttää tuleville sukupolville.
-
Maakunnat
Tietokannassa ovat mukana kaikki Manner-Suomen maakunnat.
-
Maankäyttö ja rakennuslaki
Maankäyttö- ja rakennuslaki koskee alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva, ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon.
-
Maisema arkkitehti
Suunnittelevat maisemia ja ulkotiloja esimerkiksi puistojen, koulujen, laitosten, teiden ja kauppa-, teollisuus- ja asuinrakennusten yhteyteen sekä valvovat niiden rakennus-, kunnossapito- ja kunnostushankkeita ja -projekteja.
-
Maksettu käynti (museo)
Pääsylipun ostaneiden tekemät ja Museokortilla tehdyt käynnit.
-
Maksullinen esitys
Maksullisiksi luetaan esitykset, joihin on myyty lippuja. Lisäksi tilausnäytökset ja esiintymiset suljetuissa tilaisuuksissa, joista on maksettu esiintyjälle korvaus (esim. kouluvierailut) luetaan maksullisiksi. Avoimessa tilassa järjestettyjä esityksiä, joihin on vapaa pääsy (esim. kadulla, kirjastossa jne.), ei lueta maksullisiksi, vaikka esiintyjälle olisi maksettu niistä korvaus.
-
Maksullinen striimattu esitys/tallenne
Striimatusta esityksestä/tallenteesta on otettu maksu katsojalta.
-
Maksuton striimattu esitys/tallenne
Striimattu esitys/tallenne on ollut saatavilla maksuttomana.
-
Markkinointi- ja levityssuunnitelma
Suunnitelma, joka kattaa elokuvan markkinoinnin ja jakelun strategiat. Se sisältää suunnitelman mainoskampanjoista, markkinointimateriaalien luomisesta, esityspaikkojen valinnasta ja muista toimenpiteistä, joilla elokuva tuodaan yleisön tietoisuuteen ja saataville.
-
Markkinointi- ja levitystuki
Tuki, joka on tarkoitettu elokuva- ja tv-tuotantojen markkinointi- ja levityskustannuksiin.
-
Maskeeraussuunnittelija
Henkilö, joka vastaa näyttelijöiden meikistä ja hiustenlaitosta. Maskeeraussuunnittelija auttaa luomaan hahmoille oikean ulkonäön ja auttaa tuomaan esille tarinankerronnan tai visuaalisen tyylin vaatimat elementit.
-
Mediaani
Tilastollinen tunnuluku, joka kuvaa lukujoukon keskimmäistä arvoa, kun luvut on asetettu suuruusjärjestykseen. Mediaani jakaa aineiston kahteen yhtäsuureen osajoukkoon, joista toiseen kuuluu arvoltaan pienempia lukuja ja toiseen suurempia kuin mediaani.
-
Moninaisuusindikaattori
Mittari tai työkalu, jota käytetään arvioimaan elokuva- ja tv-tuotantojen monimuotoisuutta ja edistämään monimuotoisuuden lisäämistä. Se voi sisältää tietoja esimerkiksi tuotantoryhmän ja sisällön monimuotoisuudesta sukupuolen, etnisen taustan, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen suhteen.
-
Muita palvelupaikkoja
Muita palvelupaikkoja ovat siirtokokoelmat ym. vastaavat, joiden toiminnasta ja hallinnosta vastaa kunnan kirjasto. Muiden palvelupaikkojen aukiolotunteja ei tilastoida.
-
Museo
Museotilastossa museolla tarkoitetaan hallinnollista yksikköä, johon kuuluu yksi tai useampia museo kohteita.
-
Museoammatillinen henkilökunta
Museoammatilliseksi lasketaan museonjohtaja ja työntekijät, joilla on ylempi korkeakoulututkinto, korkeakoulututkinto, ammatillinen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava aiempi opistoasteen tutkinto ja jotka toimivat koulutustaan vastaavassa tehtävässä. Koulutus tulee olla museoalaan tai museon erikoisalaan liittyvä. Konservaattorit lasketaan tähän ryhmään.
-
Museokäynti
Museotilastossa museokäynnillä tarkoitetaan käyntejä näyttelyihin tai museon järjestämiin tapahtumiin museon omissa tiloissa. Sen sijaan museokäynniksi ei lasketa museokaupan tai kahvilan asiakkaita, käyntejä museon tilojen ulkopuolella järjestettyihin tapahtumiin, ulkopuolisten museontiloissa järjestämien tapahtumien, seminaarien, kokousten tai vastaanottojen kävijöitä, asiantuntijapalvelukäyntejä eikä museon tuottamien muissa museoissa esillä olleiden kiertonäyttelyiden kävijöitä. Vain tilauksesta avoinna olevien kohteiden käynnit lasketaan pääyksikön käynteihin.
-
Museokohde
Museotilastossa museokohteella tarkoitetaan yksittäistä kohdetta, joka on säännöllisesti avoinna yleisölle. Yhden museon hallinnassa saattaa olla useita museokohteita. Museokohteiden kokonaismäärään on otettu mukaan myös ne kohteet, jotka eivät poikkeuksellisesti ole olleet avoinna yleisölle esimerkiksi korjaustöiden tai koronaepidemian vuoksi.
-
Musiikkialan ydinalueet
Musiikkialan toiminnot ja toimijat, joiden raha tulee pääosin musiikista: elävän musiikki, äänitteet ja tekijänoikeudet.
-
Musiikkifestivaalijärjestäjä
Musiikkifestivaalin järjestäjä vastaa festivaalin suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä laajan yhteistyöverkostonsa kanssa. Noin 80 prosenttia kaikista populaari-, folk- tai jazzmusiikkifestivaalien järjestäjistä on joko osakeyhtiöitä tai yhdistyksiä. Muita järjestäviä tahoja ovat mm. kunnat, osuuskunnat (erityisesti osuuskaupat), yksityishenkilöt ja erilaiset rekisteröimättömät yhteisöt. Liikevaihdoltaan Suomen suurin musiikkifestivaalijärjestäjä on Nelonen Media Live, joka on osa Sanoma-konsernia.
-
Musiikkiteatteri
Yksi Ilona-esitystietokannan sekä ohjelmistotilastojen päägenreistä. Esitys, jossa musiikki on keskeisessä roolissa. Musikaalit ovat usein läpisävellettyjä. Musiikkiteatterin alagenrejä: musiikkinäytelmä, musikaali, ooppera, operetti, revyy, kabaree.
-
Musiikkiviennin markkina-arvo
Musiikkiviennistä Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.
-
Musiikkiviennin muut tavarat ja palvelut
Tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia musiikkiviennin ydinalueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset (applikaatiot), soittimet, startup- ja muiden yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut ja teknologia.
-
Musiikkiviennin muut vientitulot
Tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot.
-
Musiikkivienti
Suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittama musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta.
-
Muu aineisto
Muu aineisto sisältää esim. karttalehdet, diasarjat/-kuvat, pelit, mikrokortit ja -rullat ym.
-
Muu esitys (sirkustilasto)
Sirkustilastossa esitykset jaotellaan teoksen esityksiin sekä muihin esityksiin. Muulla esityksellä tarkoitetaan yksittäistä sirkusnumeroa, demoesitystä tai muuta sirkusesitystä, joka ei ole kokonainen näyttämöteos.
-
Muu esitysmuoto
Yksi Ilona-esitystietokannan sekä ohjelmistotilastojen päägenreistä. Alagenrejä on lukuisia, tässä yleisimpiä: sirkus, esitystaide, performanssi, improvisoitu esitys, show, stand up, lauluilta, runoilta, konsertti, taikateatteri, naamionäytelmä, monitaiteelliset teokset, dokumenttiteatteri, aistiteatteri, forumteatteri.
-
Muu jäsen
Suosion jäsenorkesteri, joka ei työllistä päätoimisia soittajia.
-
Muu toiminta
Teattereiden/toimijoiden järjestämä muu toiminta (esitysten, vierailujen, yhteistuotantojen ja yleisötyön ohella), joka saattaa olla tilojen muuta käyttöä (esim. tilavuokraus ulkopuolisille) tai tiloissa tapahtuvaa muuta kuin esittävän taiteen toimintaa (esim. viihdekonsertteja, muotinäytöksiä, illanistujaisia, ravintolakonsertteja, teatteri/tanssi/sirkuselokuva- ja videonäytäntöjä (liveyleisölle jossain tilassa), jossa esiintyjät eivät ole toimijan omaa henkilökuntaa. 1. toimijan itsensä järjestämä muu toiminta (ei yleisötyö) 2. muiden järjestämä muu toiminta toimijan tiloissa (esim. tilavuokraus) 3. yhteistyönä toteutettu muu toiminta toimijan tiloissa tai muissa tiloissa (esim. xx:n konsertti)
-
Muu vähittäismyyjä
Vähittäismyyjät, joille kirjat eivät ole pääasiallinen myyntiartikkeli. Esim. tavaratalot, kioskit
-
Muu verkkolähetys
Muu orkesterin tuottama lähetys (verkossa), joka ei ole verkkokonsertti. Esim. haastattelut, yhden kappaleen pätkät konsertista tms.
-
Muun elokuvakulttuurin edistämisen tuki
Tuki on tarkoitettu elokuva-alan kehittämiseen ja tukemaan yhteisöjen tai yhdistysten hankkeita, jotka monipuolistavat ja vahvistavat kotimaista elokuvakulttuuria ja elokuva-alaa.
-
Muut avustukset
Avustukset säätiöiltä, rahastoilta ym. Muut avustukset kuin valtionosuus/valtionavustus, valtion toiminta-avustus tai kunnanavustus. Muihin avustuksiin kirjataan myös mm. valtiolta saadut muut avustukset kuin valtionosuus tai toiminta-avustus.
-
Muut henkilötyövuodet
Muilla kuin kirjaston varoilla palkattu henkilökunta esim. työllisyysvaroin palkatut,
siviilipalvelusta suorittavat, harjoittelijat tai koulutuksen esim. oppisopimuskoulutuksen työssäolojaksoa suorittavat. Myös projekteissa työskentelevät lasketaan tähän mukaan. -
Muut käynnit museon tiloissa
Muilla käynneillä tarkoitetaan käyntejä ulkopuolisten museon tiloissa järjestämiin tapahtumiin, seminaareihin, kokouksiin tai vastaanottoihin. Käynniksi ei lasketa museokaupan tai kahvilan asiakkaita. Näitä käyntejä ei lasketa mukaan kokonaiskäyntimääriin.
-
Muut käyttökustannukset
Kaikki muut menot paitsi palkkausmenot sosiaalikustannuksineen; esim. tiedotus-, markkinointi-, matka- yms. kustannukset, eteispalvelut, kaupungin palvelukeskuksen ostopalvelut (ellei palkkojen osuutta pystytä erittelemään), sekä pienten investointien hankintakustannukset ym.
-
Muut kulut, euroa
Muut kulut saadaan, kun henkilöstökulut, tilakulut ja kirjastoaineistokulut vähennetään kokonaistoimintakuluista.
-
Muut omat tulot
Esim. narikka, käsiohjelma, ravintolatoiminta, tilavuokratulo. Myös taiteelliseen ja taidelähtöiseen toimintaan liittyvät muut tulot, esim. yleisötyötulo, asiantuntijapalkkio
-
Muut toimintatulot
Esimerkiksi nuotti- ja instrumenttilainaustulot, TV- ja radiointikorvaukset, käsiohjelmien myynti- ja ilmoitustulot, sponsoritulot.
-
Myydyt liput
Finland Festivalsin tilastoissa myytyihin lippuihin lasketaan yksittäin myydyt liput sekä erilaiset sarjaliput, festivaalipassit ja muut vastaavat. Sarjalippujen ja festivaalipassien osalta myytyjen lippujen määrän ilmoittamisessa huomioidaan näiden lippujen myyntikerroin.
-
Myyntikerroin
Finland Festivalsin tilastoissa myydyille lipuille lasketaan tietyissä tapauksissa myyntikerroin, jota käytetään laskettaessa sarjalippujen, festivaalipassien ja muiden vastaavien lippujen kokonaismäärää. Yksittäinen lippu, joka oikeuttaa pääsyyn yhteen yksittäiseen konserttiin, esitykseen tai vastaavaan, lasketaan aina yhtenä myytynä lippuna – sen kerroin on yksi. Sarjalipulla pääsee useaan maksulliseen esitykseen. Jos sillä pääsee esimerkiksi kymmeneen esitykseen, joihin kuhunkin on myytävänä myös yksittäisiä lippuja, lasketaan sarjalippu myytyjä lippuja laskettaessa kymmeneksi myydyksi lipuksi. Festivaalipassi on sarjalipunomainen lippu, jolla pääsee useaan tapahtumaan. Pääsääntöisesti tällainen passi lasketaan yhdeksi myydyksi lipuksi. Poikkeuksia: 1) Jos festivaalipassi on voimassa useamman päivän ajan, voi kertoimena myytyjä lippuja laskettaessa käyttää päivien lukumäärää. 2) Jos festivaalipassin oikeuttamiin kaikkiin yksittäisiin esityksiin voi myös ostaa yksittäisiä lippuja, voidaan festivaalipassi kertoa yksittäisten maksullisten tilaisuuksien lukumäärällä. Ja sama kääntäen: mikäli tapahtumaan ei myydä erillisiä lippuja eri esityksiin, vaan vain tapahtumakohtaista yleislippua, ei myytyjen yleislippujen määrää voida kertoa myydyissä lipuissa kyseisen tapahtuman esitysten määrällä.
-
Myyty lippu
Esittävän taiteen tapahtumaan/esitykseen myyty lippu.
-
-
Käsitteet: N
-
Näytelmäelokuva
Näytelmäelokuva on fiktiivinen elokuva, joka on pääosin toteutettu ilman animaatiota.
-
Näyttelijä
Henkilö, joka esittää hahmoja ja rooleja elokuvassa. Näyttelijä tuo hahmot eloon käyttäen ilmaisuaan kehon, äänen ja tunteiden kautta.
-
Näyttelykorvaus
Näyttelykorvaus on taideteosten julkisesta näyttämisestä taiteilijalle maksettava tekijänoikeuskorvaus. Julkisen näyttämisen ei tarvitse tapahtua museossa tai muussa näyttelytilassa, vaan kyseeseen voivat tulla myös muunlaiset tilat, kuten erilaiset tapahtumat, festivaalit tai ulkoilmanäyttelyt, joissa teos asetetaan julkisesti esille yleisöä varten. Kuvataiteilijoilla on lakisääteinen oikeus tekijänoikeuteen perustuvaan näyttelykorvaukseen, kun kyseessä on taiteilijan omistuksessa oleva teos.
-
Näyttelyn avajaiset
Taidemuseot, taidegalleriat ja muut näyttelytoimijat järjestävät näyttelyn avautuessa avajaiset, joissa näyttelyn taiteilija on usein paikalla.
-
Näyttelypalkkio
Näyttelypalkkio on taiteilijalle maksettava korvaus näyttelyn eteen tehdystä työstä. Näitä työtehtäviä ovat esimerkiksi näyttelyn suunnittelu, ripustus, taideteosten kuljetukset sekä näyttelyn viestintään, markkinointiin tai oheistapahtumiin, kuten taiteilijatapaamisiin, osallistuminen.
-
Näyttelyt (museo)
Museotilastossa seurataan museoiden kyseisenä vuonna avattujen näyttelyiden lukumääriä. Tarkastelun kohteena ovat museoiden vaihtuvat näyttelyt, kiertonäyttelyt ja ulkomaille tuotetut näyttelyt. Tämän lisäksi tilastoidaan museoiden omien tilojen ulkopuolelle tuotetut näyttelyt.
-
Näyttelyvuokra, näyttelymaksu
Galleriat voivat periä taiteilijoilta maksua vastikkeeksi näyttelyn järjestämisestä, tilavuokrasta tai muista kuluista.
-
Nukkeanimaatio / Stop motion
Animaatiotekniikka, jossa luodaan liikkeen illuusio erilaisia nukkeja tai esineitä apuna käyttäen.
-
Nukketeatteri
Yksi Ilona-esitystietokannan sekä ohjelmistotilastojen päägenreistä. Teatteritaiteen muoto, jossa voidaan hyödyntää esim. nukkeja sekä erilaisia hahmoja, naamioita tai esineitä.
-
Nuortenkirjallisuus
Sisällöstä riippumatta kirjat, joiden kirjastoluokitukseen liittyy N-tunnus, eivät kuitenkaan sarjakuvakirjat
-
Nykydokumentointi (museo)
Nykydokumentoinnilla tarkoitetaan uuden aineiston keräämistä museokokoelmiin eri menetelmin (esim. valokuvat, esineet, haastattelut, videot). Dokumentoinnin kohteena on usein jokin nykypäivän ilmiö.
-
Nykymusiikki
Nykymusiikiksi lasketaan tässä tapauksessa kaikki sellaiset teokset, joiden säveltäjä on ollut elossa tilastoitavana esitysvuonna, tai jotka on sävelletty 30 viimeisimmän vuoden aikana tilastointivuodesta katsottuna (esim. 1992-2022, 1993-2023). Mikäli säveltäjä on menehtynyt tilastoitavan vuoden aikana, hänet lasketaan tilastoitavana vuonna eläneeksi. 30 vuotta on pohjoismaissa käytetty rajaus nykymusiikin tilastoinnissa.
-
Nykytaide
Nykytaide on oman aikamme taidetta, sitä mitä taiteilijat tekevät juuri nyt. Nykytaiteen alku sijoitetaan usein 1960-luvulle, vaikka käsitykset ajankohdasta vaihtelevatkin. Esimerkiksi Nykytaiteen museo Kiasma kerää kokoelmiinsa sellaisten taiteilijoiden teoksia, jotka ovat aloittaneet näyttelytoimintansa vuonna 1970 tai sen jälkeen.
-
-
Käsitteet: O
-
Ohjaaja
Henkilö, jolla on luova vastuu elokuvan visuaalisesta ja narratiivisesta toteutuksesta. Ohjaaja ohjaa näyttelijöitä ja muita tekijöitä elokuvan vision toteuttamiseksi.
-
Ohjelmatoimisto
Ohjelmatoimistot välittävät artisteja ja bändejä erilaisiin tilaisuuksiin ja paikkoihin, kuten festivaaleille ja keikka- tai konserttipaikoille. Useimmat ohjelmatoimistot järjestävät myös itse elävän musiikin tapahtumia kuten keikkoja ja konsertteja, konserttikiertueita, festivaaleja tai risteilyjä. (Haarala, 2021, s. 3). Suomen suurin tapahtumajärjestäjä Live Nation Finland Oy toimii myös ohjelmatoimiston roolissa. Se järjestää muitakin kuin musiikkitapahtumia. Suomen suurin tanssilavatoimija on ohjelmatoimisto Gramofoni Oy, joka järjestää ohjelmaa noin 20:lle tanssilavalle. Monet levy-yhtiöt toimivat myös ohjelmatoimistoroolissa.
-
Ohjelmistoluettelo
Ohjelmistoluettelot sisältävät näytäntövuonna 20xx-xx (syksy-kevät) ohjelmistossa olleet teokset. Ohjelmistoluettelojen tietoa täydentää Ilona-esitystietokanta tekijätietoineen ja tilasto myydyistä lipuista. Esitystietokannan yksityiskohtaiset tiedot esityksistä perustuvat teattereiden käsiohjelmatietoihin sekä teattereiden toimittamiin myytyjen ja ilmaislippujen määriin.
-
Ohjelmistoluettelo (sirkustilasto)
Sirkustilaston liitteenä julkaistaan ohjelmistoluettelo, johon listataan tilastoidun kalenterivuoden aikana esitetyt sirkuksen näyttämöteokset
-
Ohjelmistosuosikki
Ohjelmistotilastoissa ohjelmiston suosikkeja tarkastellaan eri näkökulmista: myytyjen lippujen määrä, esityskertojen määrä, tuotantojen määrä. Suosikkilistoja koostetaan myös erikseen mm. kotimaisista esityksistä, lasten- ja nuortenteatterista, dramatisoinneista, kotimaisista kirjailijoista.
-
Ohjelmistotilastot
Ohjelmistotilastot on laadittu näytäntökaudelta syksy-kevät, 1.8.20xx - 31.7.20xx .Ohjelmistotilastot on koottu teattereiden ilmoittamista omista esityksistä ja niihin myydyistä lipuista. Ilmaisesitykset ja näytöksiin myönnetyt täysin vapaat liput eivät ole mukana luvuissa. Myöskään teattereiden ostamia vierailijaesityksiä ei lukuihin sisälly. Tanssiryhmien ja -tuotantokeskusten ja Suomen Kansallisoopperan lukuja ei ole otettu kaikissa taulukoissa ja kuvioissa mukaan. Ohjelmistotilastot kertovat ohjelmiston rakenteesta, jakautumasta erityyppisiin näytelmiin ja esitysmuotoihin, alkuperäisnäytelmien ja dramatisointien sekä muunlaisten teosten kantaesityksistä, teosten alkuperämaasta ja suosikkiteoksista.
-
Oikeudellinen muoto
Oikeudellisella muodolla yksilöidään oikeushenkilön oikeudellinen asema. Oikeudellisen muodon luokitus perustuu kaupparekisterin yhtiömuotoihin ja verolainsäädännön vaatimuksiin. Yritysten ja yhteisöjen oikeudellinen muoto on tallennettu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).
-
Oikeushenkilö
Oikeushenkilö on yleensä henkilöiden, yhteisöjen tai pääomien yhteenliittymä. Oikeushenkilö on vakiintunut suomen kielen käsite, joka lähinnä vastaa EU Core Business "legal entity" -tietoelementtiä, jonka kuvaus on: "business that is legally registered". Oikeushenkilö on kuitenkin käsitteenä laajempi, koska se kattaa myös muut kuin varsinaiset elinkeinotoiminnan harjoittajat.
-
Oma kalusto
Tuotantoyhtiön omistama tai vuokraama kuvaus- ja äänityslaitteisto sekä muut tuotannossa tarvittavat välineet. Oma kalusto voi sisältää kamerat, mikrofonit, valaistuslaitteet ja muut tuotantoon tarvittavat välineet.
-
Oma tuotanto
Teatterin/ryhmän/toimijan oma esittävän taiteen tuotanto. On paljon rajatapauksia, joiden kohdalla tulee aina erikseen pohtia, onko kyse omasta tuotannosta tai vierailuesityksestä.
-
Omarahoitus
Osuus elokuva- tai tv-tuotannon rahoituksesta, joka tulee elokuvan päätuottajalta tai tuotantoyhtiöltä.
-
Omat konsertit Suomessa
Suosion jäsenorkesterin omalla kotipaikkakunnalla järjestämät konsertit.
-
Omat tulot
Pääsylipputulot, esityspalkkiotulot sekä muut omat tulot yhteensä.
-
Opastus (museo)
Tilastossa opastuksiin lasketaan sekä yleisölle avoimet että tilatut opastukset, myös päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien opastukset.
-
Oppilassoittaja
Musiikkioppilaitoksen oppilas tai Sibelius-Akatemian opiskelija, joka on ollut tilapäisessä työsuhteessa orkesteriin.
-
Osatuottaja
Päätuotantoyhtiön ulkopuolinen taho, joka osallistuu elokuvan rahoitukseen ja/tai tuotantoon.
-
-
Käsitteet: P
-
Pääsylipputulo
Pääsylipputulot omiin ja vierailijoiden esityksiin myydyistä lipuista
-
Päätoiminen keikka- tai konserttipaikka
Päätoimisiksi keikka- tai konserttipaikoiksi lasketaan sellaiset venuet, jotka ovat joko auki vain tapahtumien aikana tai joissa järjestetään vuosittain vähintään 100 keikkaa tai konserttia. Näitä on noin 40 prosenttia kaikista keikka- ja konserttipaikoista.
-
Päätoiminen muusikko
Päätoimisessa työsuhteessa orkesterissa työskentelevä muusikko.
-
Päätösesitys
Esitys myönteisestä tai kielteisestä tukipäätöksestä sekä tukisumman määrästä, jonka tukiesittelijä laatii päätöskokousta varten elokuvasäätiön hallitukselle.
-
Päätuottaja
Usean eri tuotantoyhtiön tai tuottajan yhteishankkeessa se henkilö tai tuotantoyhtiö, joka on pääasiallisessa vastuussa tuotannon toteutuksesta ja omistaa suurimman osuuden sen oikeuksista.
-
Paikallislainat yhteensä
Paikallislainoiksi lasketaan suoraan asiakkaille omista kokoelmista annetut lainat ja niiden uusinnat. Paikallislainoihin eivät sisälly kaukolainat.
-
Paikallismuseo
Paikallismuseoilla tarkoitetaan pääosin vapaaehtoisvoimin tai sivutoimisesti ylläpidettyjä kotiseutumuseoita, erikoismuseoita ja muita museoita.
-
Painettu kirja
10 prosentin arvonlisäverolla myydyt painetut kustannustuotteet
-
Palkkasumma
Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman työsuhdeoptioita.
-
Palkkatilastot
TINFO tuottaa Tilastokeskukselle tilastokäyttöön valtionosuusteattereiden vakinaisen henkilökunnan palkkatilastot keskinäisen sopimuksen mukaisesti (tiedonantovelvollisuus tilastolaki (280/2004) 14 ja 15 §, tilastolaki (280/2004 muut. 361/2013). Palkkatilastoissa ovat mukana kaikki vos-toimijat ja Suomen Kansallisteatteri. Keskiansioissa on pohjana säännöllisen työajan kuukausiansio, johon sisältyvät iltatyölisät, lauantai-illan korvaukset, yötyölisät, sunnuntaikorvaukset, esityslisät ja mahdolliset muut lisät (mm. vanhan esityskorvausjärjestelmän
lisät, muut järjestelyerät) sekä luontaisetujen raha-arvo marraskuussa tilastointivuonna. Tilastoinnissa käytettävään säännöllisen työajan kuukausiansioon eivät sisälly lomarahat tai kertaluonteiset palkkaerät. -
Perinteinen, kiertävä sirkus
Perinteinen yksittäisistä numeroista koostuva sirkusesityskokonaisuus, joka kiertää paikkakunnalta toiselle teltalla
-
Poistot yhteensä (kpl)
Poistoihin lasketaan sekä aktiivipoistot että kadonneina poistetut. Poistot tilastoidaan fyysisinä yksiköinä – esim. kielikurssi- tai äänikirjapaketti, useamman cd-levyn kotelo tai diakuvakotelo lasketaan yhdeksi aineistoyksiköksi.
2022 alkaen kirjastot eivät enää itse laske ja ilmoita poistojen määrää, vaan poistot lasketaan kaavalla: Poistot (kpl) = Edellisvuoden kokoelmat (kpl) - (tilastovuoden kokoelmat kpl – tilastovuoden hankinnat kpl) -
Pokkari
Pehmeäkantiset euroformaattiset (110 x 178 mm) kirjat ja ns. jättipokkarit
-
Popmusiikin teosvienti
Sisältää suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisesti julkaistut popkappaleet, joiden esittäjänä ovat ulkomaiset esiintyjät.
-
Populaari-, folk- tai jazzfestivaali
Populaari-, folk- tai jazzfestivaalilla tarkoitetaan elävän musiikin tapahtumaa, joka järjestetään tietyllä paikkakunnalla, joka on aikaan sidottu ja jota kutsutaan festivaaliksi. Se on yleensä vuosittain toistuva tai toistuvaksi tarkoitettu, yleisölle avoin (pääsymaksulla tai ilmaiseksi) ja siellä on vähintään kolme esiintyjää, jotka esittävät populaari-, folk- tai jazzmusiikkia (so. muuta kuin klassista musiikkia). Yksi yhtye lasketaan yhdeksi esiintyjäksi. Populaari-, folk- tai jazzmusiikkifestivaaleiksi on laskettu myös ne monitaidefestivaalit, kortteli- ja kyläjuhlat ja muut festivaalit, joiden ohjelmatarjonnassa on vähintään kolme populaari-, folk- tai jazzmusiikkia esittävää esiintyjää.
-
Proosa
Kirjastoluokkiin 84–85.2 luokitellut kirjat, joita kustantaja ei ole luokitellut lastenkirjoiksi tai nuortenkirjoiksi
-
Puhenäytelmä
Yksi Ilona-esitystietokannan sekä ohjelmistotilastojen päägenreistä. Näytelmä, jossa juonta kuljetetaan puheen kautta. Klassikot, uudet kotimaiset puhenäytelmät, näytelmäkäsikirjoitus tai dramatisointi taustalla.Puhenäytelmän alagenrejä: draama, monologi, farssi, komedia.
-
Pukusuunnittelija
Henkilö, joka vastaa elokuvan hahmojen pukeutumisesta ja vaatetuksesta. Pukusuunnittelija auttaa luomaan hahmojen persoonallisuuden ja visuaalisen tyylin tarinan vaatimusten mukaisesti.
-
-
Käsitteet: R
-
Rahoituslain ulkopuolinen teatteritoimija
Toimijoiden ryhmittely lain ulkopuolisten teatteritoimijoiden tilastoinnissa: Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat on tilastoitu kahtena eri ryhmänä: Valtion toiminta-avusta (teatteritaiteen toiminta-avustus) tilastointivuonna saaneet ja ilman valtion toiminta-avusta toimineet ryhmät. Tilastoinnin kohteena ovat yhteisöjen ja työryhmien toiminta, yksittäisten taiteilijoiden työt eivät ole tilastoinnin piirissä.
-
Rahoitussuunnitelma
Dokumentti, joka esittää yksityiskohtaisesti elokuvan rahoituksen tarpeet, mahdolliset rahoituslähteet ja taloudellisen suunnitelman.
-
Rajoitettu ensi-ilta
Kaupalliseen levitykseen hyvin rajatusti joko ajallisesti ja/tai maantieteellisesti tuotu elokuva.
-
Rakennettu ympäristö
Ympäristön osa, jota ihminen on rakentamalla muokannut. Rakennusten lisäksi rakennettuun ympäristöön kuuluvat esimerkiksi tiet, sillat, rautatiet, kanavat, padot, puistot ja puutarhat.
-
Rekisteröidyt Kaikukortit
Kaikukortin jakaja rekisteröi asiakkalleen antamansa Kaikukortin ja tallentaa asiakkaasta Kaikukortti-rekisteriin eli Kaikukantaan joitain taustatietoja, joista asiakasta ei kuitenkaan voi tunnistaa.
-
Runko-orkesteri
Täysimittaista sinfoniaorkesteria pienempi orkesteri, jonka kokoa kasvatetaan hyvin usein tilapäisillä muusikoilla tiettyjen teosten esittämiseksi.
-
Runot ja näytelmät
Kirjastoluokkiin 80–83 luokitellut kirjat, joita kustantaja ei ole luokitellut lastenkirjoiksi tai nuortenkirjoiksi
-
Ryhmät ja pienteatterit
Vos-toimijoiden ryhmittely tilastoinnissa: Ryhmittelyn perustana on myönnettyjen henkilötyövuosien määrä sinä vuonna, kun teatteri on tullut osaksi vos-järjestelmää. Tilastojen eri ryhmien ja aikasarjojen vertailtavuuden vuoksi kategoriat on säilytetty muuttumattomina. Ryhmät ja pienteatterit - korkeintaan 20 henkilötyövuotta.
-
Rytmimusiikki
Muu kuin klassinen musiikki. Esim. jazz, folk, rap/hip-hop, blues, elektroninen tanssimusiikki (EDM), populaarimusiikki.
-
-
Käsitteet: S
-
Saadut kaukolainat
Saadut kaukolainat ovat muilta kirjastoilta (eri hallinnon alaisilta) saadut lainat tai niiden sijasta saadut kopiot. Saatuja kaukolainoja ei enää tilastoida valtakunnallisiin kirjastotilastoihin 2022 alkaen.
-
Säännöllisen työajan ansio
Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka).
Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. -
Sähkökirja
Digitaalista kirja, joka koostuu pääosin luettavasta tekstistä ja kuvasisällöstä.
-
Sarjakuvat
Kaikki kirjastoluokkaan 85.3 kuuluvat sarjakuvakirjat
-
Sarjalippu
Finland Festivalsin tilastoissa tämä on lippu, jolla pääsee useaan maksulliseen esitykseen. Jos sillä pääsee esimerkiksi kymmeneen esitykseen, joihin kuhunkin on myytävänä myös yksittäisiä lippuja, lasketaan sarjalippu myytyjä lippuja laskettaessa kymmeneksi myydyksi lipuksi.
-
Säveltäjä
Henkilö, joka luo alkuperäistä musiikkia elokuvaan. Säveltäjä työskentelee yhteistyössä ohjaajan kanssa musiikin tunnelman ja tyylin määrittämiseksi ja luo sävellykset, jotka sopivat elokuvan tarinaan ja visuaaliseen ilmaisuun.
-
Screening
Screening on tapahtuma tai näytös, joka tarkoittaa videotaideteoksen tai elokuvan esittämistä.
-
Second unit kuvaus
Elokuvan kuvaus, joka toteutetaan erillisellä kuvausryhmällä ensisijaisen kuvausryhmän rinnalla. 2nd unit -kuvaus voi sisältää maisemakuvauksia, toimintakohtauksia tai muita erikoiskuvauksia.
-
Seurantalo
Tila tai rakennus, joka on tarkoitettu yhteisölliseen toimintaan ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Seurantalot ovat usein paikallisyhteisöjen omistamia ja hallinnoimia tiloja. Seurantaloilla voi olla myös rakennushistoriallista arvoa.
-
Seutukirjasto
Seutukirjasto on useamman kunnan ja kunnankirjaston muodostama yhteinen kirjastolaitos, jolla on yhteinen hallinto. Yleensä yhdelle kunnalle on sopimuksin annettu muiden seutukirjastoon kuuluvien kuntien kirjastopalvelut järjestettäväksi.
-
Seutukunnat
Tietokannassa ovat mukana kaikki Manner-Suomen seutukunnat.
-
Sinfoniaorkesteri
Täysimittainen sinfoniaorkesteri, jonka yleisin esityskokoonpano muodostuu pääasiallisesti päätoimisista muusikoista.
-
Sirkusryhmät ja sirkuskeskus
Vos-toimija tai vapaan kentän toimija/rahoituslain ulkopuolinen toimija.
-
Sitoumuskirja / Letter of Commitment (LOC)
Elokuvasäätiö voi sitoutua elokuvahankkeen rahoittamiseen tietyin ehdoin ja aikarajan puitteissa, myöntämällä sitoumuskirjeen ennen varsinaisen myönteisen tukipäätöksen tekemistä.
-
Slate-kehittämistuki
Tuki, joka on tarkoitettu useamman elokuva- tai tv-tuotannon samanaikaiseen kehittelyyn ennen varsinaisen tuotannon aloittamista. Kehittelyvaihe voi sisältää esim. käsikirjoituksen muokkaamista, kuvausvaiheen suunnittelua tai rahoituksen keräämistä.
-
Sponsoreille annetut liput
Finland Festivalsin tilastoissa näiden lippujen arvo on festivaaleilla usein osa yhteistyövastiketta, jolloin ne voidaan laskea mukaan myydyiksi lipuiksi.
-
Striimattu esitys/tallenne
Vain kokonaiset näytelmät/esitykset/teokset tilastoidaan striimattuihin esityksiin, muunlaiset nettilähetykset/podcastit/ keskustelutilaisuudet/tempaukset kuuluvat yleisötyöhön tai muuhun toimintaan.
-
Suomalainen säveltäjä
Säveltäjä, jonka kansallisuus tai vakituinen asuinpaikka on Suomi.
-
Suomalainen teos
Teos, jonka on säveltänyt (tai jonka säveltämiseen on osallistunut myös) kansallisuudeltaan suomalainen säveltäjä, tai säveltäjä, jonka vakituinen asuinpaikka on Suomi. Yhteisteosten vuoksi tulokset voivat olla myös desimaalilukuja.
-
Suoramyynti
Kustantajan myynti suoraan kuluttajalle
-
Suoratoistopalvelu
Palvelu, jossa musiikkia tai audiovisuaalista sisältöä siirretään ja toistetaan samanaikaisesti.
-
Suuralueet
Tietokannassa ovat mukana kaikki Manner-Suomen suuralueet:
• Etelä-Suomi
• Länsi-Suomi
• Itä-Suomi
• Pohjois-Suomi
Suuraluejako muuttui olennaisesti vuoden 2003 alusta lukien, joten vuoden 2003 tiedot eivät ole enää vertailukelpoisia vuosien 1999-2002 tietojen kanssa. Vuosina 1999-2002 suuralueet olivat Uusimaa, Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Väli-Suomi ja Pohjois-Suomi. -
Suuret teatterit
Vos-toimijoiden ryhmittely tilastoinnissa: Ryhmittelyn perustana on myönnettyjen henkilötyövuosien määrä sinä vuonna, kun teatteri on tullut osaksi vos-järjestelmää. Tilastojen eri ryhmien ja aikasarjojen vertailtavuuden vuoksi kategoriat on säilytetty muuttumattomina. Suuret teatterit - yli 70 henkilötyövuotta.
-
Synkronointi
Musiikin liittäminen audiovisuaalisiin tuotteisiin, esimerkiksi elokuviin tai peleihin.
-
Synopsis
Lyhyt tiivistelmä elokuvan juonesta ja keskeisistä tapahtumista. Synopsis antaa yleiskuvan elokuvan sisällöstä, ja se voi toimia esittelymateriaalina tuotannon kehitysvaiheessa tai markkinoinnin välineenä.
-
-
Käsitteet: T
-
Taidegalleria, galleria
Taidegallerialla tarkoitetaan elossa olevien ammattitaiteilijoiden tekemää kuva- ja nykytaidetta esittävää tilaa tai toimijaa, jonka tehtävänä on tuottaa säännöllistä, vaihtuvaa näyttelytoimintaa. Pääsääntöisesti gallerioihin on vapaa pääsy. Usein taidegallerian toimintaan sisältyy myös teosmyyntiä sekä muiden tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämistä. Taidegallerioita ylläpitävät niin yksityisen, julkisen kuin kolmannen sektorin organisaatiot.
-
Taidelainaamo
Taidelainaamo on paikka, josta voi ostaa ja lainata kuvataidetta kuukausimaksua vastaan. Jos lainatun teoksen haluaa lunastaa itselleen, kuukausimaksuja maksetaan teoksen hinnan verran. Jos teoksen palauttaa, kuukausimaksuja ei saa takaisin, vaan ne toimivat teosvuokrana.
-
Taidemessut
Taidemessut ovat määrätyn ajan avoinna olevia myyntitapahtumia, joiden kautta myydään taideteoksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Useimmiten taidemessujen myyjiä ovat galleriat, jotka välittävät edustamiensa taiteilijoiden teoksia ostajille.
-
Taidemuseo, taidemuseokohde
Taidemuseot ovat ammattimaisesti toimivia organisaatioita, jotka esittävät kuvataidetta ja joilla on oma taidekokoelma. Taidemuseoon voi olla maksullinen tai vapaa sisäänpääsy. Museot voivat olla yksityisessä tai julkisessa omistuksessa. Taidemuseokohde voi kuulua isompaan museoyksikköön. Suomessa toimi vuonna 2022 yhteensä 67 Museotilastoon kuuluvaa taidemuseokohdetta.
-
Taidemyynti
Useimmat taidegalleriat harjoittavat taiteen myyntiä, joka voi kohdistua sekä yksittäiselle kuluttajalle että esimerkiksi yksityiselle kokoelmalle tai taidemuseolle. Myynti voi tapahtua esillä olevasta näyttelystä tai sen ulkopuolelta. Taiteilijat harjoittavat teosmyyntiä myös suoraan itse.
-
Taidenäyttely
Taidenäyttelyssä esitellään yhden tai useamman kuvataiteilijan teoksia yleisölle. Näyttely voi olla yksityisnäyttely tai ryhmänäyttely, jossa esitetään useamman taiteilijan teoksia.
-
Taiteellinen henkilöstö
Henkilötyövuosien jakautuminen ammattiryhmittäin kertoo henkilöstön rakenteesta sekä toimintarakenteesta. Tilastoissa henkilöstöä tarkastellaan taiteellisen, teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan ja johtajien kokonaisuutena.
-
Taiteellinen partneri
Orkesteriin taiteellinen yhteistyökumppani, joka vaikuttaa usein ohjelmavalintoihin.
-
Taiteen perusopetus
Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua eri taiteenalojen (arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, tanssi ja teatteritaide) opetusta. Se on tavoitteellista, valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sidottua ja siitä säädetään taiteen perusopetuksesta annetussa laissa ja asetuksessa.
-
Taiteilijaresidenssi
Taiteilijaresidenssit ovat toimijoita, jotka tarjoavat väliaikaisia asuin- ja työskentelytiloja kuvataiteilijoiden käyttöön. Residenssiin voi sisältyä työ- tai asuintila, tai molemmat. Usein residenssiin sisältyy myös muuta ohjelmaa, kuten verkostoitumista. Residenssin kesto voi vaihdella päivistä kuukausiin.
-
Taiteilijavetoinen galleria
Taiteilijavetoinen galleria tarkoittaa yksittäisten taiteilijoiden tai taiteilijoiden muodostaman yhdistyksen ylläpitämää galleriaa.
-
Talonrakennuksen arkkitehdit
Suunnittelevat liike-, teollisuus-, laitos- ja asuinrakennuksia ja vapaa-ajan rakennuksia ja suunnittelevat ja valvovat rakennusprojekteja ja -hankkeita.
-
Taloudellisuus
Taloudellisuus = henkilöstökulut + aineistokulut jaettuna fyysiset kirjastokäynnit +
kokonaislainaus – huom! Taloudellisuus on sitä parempi, mitä pienempi arvo sillä on. -
Taloustilastot
Taloustilastot sisältävät tietoa toimijoiden tuloista ja menoista. Tulot muodostuvat valtionavustuksesta, kunnanavustuksesta, omista tuloista sekä muista avustuksista. Toimijoiden menoja tarkastellaan henkilöstö-, kiinteistö- ja toimintamenoina.
-
Tanssin aluekeskus
Tanssin aluekeskukset kehittävät tanssikenttää alueellisesti järjestämällä esimerkiksi esitystoimintaa, työpajoja ja koulutusta
-
Tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset
Vos-toimija tai vapaan kentän toimija/rahoituslain ulkopuolinen toimija.
-
Tanssiteos
Yksi Ilona-esitystietokannan sekä ohjelmistotilastojen päägenreistä. Tanssiteoksen alagenrejä: baletti, nykytanssi, tanssinäytelmä (vanha termi).
-
Tapahtuma
Tapahtuma on aikaan ja tilaan sidottu suunniteltu ja tavoitteellinen tilaisuus, joka on suunnattu joillekuille, joiden arkirutiinien ulkopuolella tapahtuma on. Tapahtuma voi olla kertaluonteinen tai toistuva, ja se voi tapahtua joko fyysisessä tai virtuaalisessa tilassa. (Kuusisto & Sahlstedt, 2021, s. 14)
-
Tapahtuma
Finland Festivalsin tilastoissa tapahtuma on tuotannollinen kokonaisuus. Esimerkkejä: 1) Rock- tai folkfestivaalilla yksi tapahtumapäivä, johon pääsee yhdellä lipulla. Tämän tyyppisessä ”tapahtumassa” taas ”esityksiä” on niin monta kuin on erillistä konserttia tai muuta sellaista. 2)Taiteiden yö -tyyppinen kokonaisuus on yksi ”tapahtuma”, jonka alla on kymmeniä ”esityksiä”. 3) Oopperafestivaalilla yksi oopperatuotanto on yksi tapahtuma, joka voidaan esittää useita kertoja.
-
Tapahtumajärjestäjä
Tapahtumajärjestäjä suunnittelee ja toteuttaa tapahtumia, ja se käyttää toiminnassaan laajaa yhteistyöverkostoa. Tapahtumajärjestäjä voi vuokrata tapahtumatiloja muilta alan toimijoilta, vuokrata työvoimaa tai ostaa palveluja (mm. lipunmyyntipalvelut, tapahtumarakentaminen, turvallisuus, ravintolapalvelut, konseptointi ja markkinointi, digitaaliset palvelut jne.), kiinnittää artisteja esiintymään tapahtumassa jne.
-
Tapahtumat
Kirjaston järjestämien tapahtumien ja näyttelyiden määrä tilastointivuonna. Kirjaston
järjestämiin tapahtumiin ja näyttelyihin lasketaan mukaan myös yhdessä jonkun
ulkopuolisen tahon kanssa järjestetyt tapahtumat ja näyttelyt. Tapahtuman tai näyttelyn ei tarvitse sijoittua kirjaston tilaan. Jos kirjasto ei ole osallistunut kirjaston tiloihin sijoittuvan tapahtuman tai näyttelyn järjestämiseen, sitä ei lasketa mukaan. -
Täyttöaste
Salien täyttöprosentit on laskettu näytelmittäin/esityksittäin ilmoitettujen käytössä olleiden istuinmäärien mukaan. Täyttöaste on kussakin salissa, koko talossa ja myös yhteenvedoissa myytyjen lippujen osuus myynnissä olleisiin istuinmääriin verrattuna. Esimerkiksi näytelmän/esityksen luonteen vuoksi rajoitettu istuinmäärä ei siten vaikuta alentavasti täyttöprosenttiin.
-
Tekijänoikeus
Lailliset oikeudet, jotka suojavat luovan työn tekijöiden ja tekijänoikeuden haltijoiden oikeuksia heidän luomiinsa teoksiin. Elokuvassa tekijänoikeus voi koskea esimerkiksi käsikirjoitusta, ohjausta, musiikkia, lavastusta ja muita teoksen osia.
-
Tekijänoikeustulot
Teosten ja äänitteiden käytöstä maksettavat tekijänoikeuskorvaukset.
-
Tekninen henkilöstö
Henkilötyövuosien jakautuminen ammattiryhmittäin kertoo henkilöstön rakenteesta sekä toimintarakenteesta. Tilastoissa henkilöstöä tarkastellaan taiteellisen, teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan ja johtajien kokonaisuutena.
-
Teosmyyntiprovisio
Teosmyyntiprovisio on gallerian perimä osuus taiteilijan teosmyynnistä galleriassa tai taidemessuilla.
-
Teosvälitystapahtuma
Teosvälitystapahtuma on taiteen myyntitapahtuma, joita Suomessa järjestävät erityisesti taiteilijayhdistykset.
-
Tietokirjallisuus
Kirjastoluokkiin 0–7, 86–89 ja 9 luokitellut kirjat, joita ei ole luokiteltu lasten tai nuorten kirjoiksi. 10 prosentin arvonlisäverolla myydyt kartat, kalenterit, nuotit ja nuottikokoelmat sekä vieraskirjat, ystäväkirjat, sauna- ja kesämökkikirjat sekä muut vastaavat julkaisut.
-
Tilakustannukset
Tilakuluihin sisällytetään kaikki kirjaston käytössä olevien tilojen vuokra-, kunnossapito- ja huoltokulut (myös kirjaston oman kiinteistö- ja siivoushenkilökunnan palkat ja palkkiot, lämmitys, valaistus, vesi- ja jätevesimaksut) (ISO 2789:2006(E);6.5.1.5). Muut mahdolliset tilakulut (esim. kunnan hallinnon vyörytetyt tilakustannukset) ovat muissa kuluissa.
-
Tilapäinen henkilötyövuosi
Tilapäiset henkilötyövuodet on laskettu jakamalla tilapäisten palkkojen summa tällä vakinaisen henkilöstön keskipalkalla. Tilapäiset henkilötyövuodet kuvaavat siten ”henkilöstömäärää”, jota tilapäisillä palkoilla olisi ylläpidetty koko vuoden päätoimisesti teatterin keskipalkan mukaan. Tilapäisissä henkilötyövuosissa ovat siten mukana myös vierailijat ja koko osa-aikainen henkilöstö.
-
Tilapäinen muusikko
Tilapäisessä työsuhteessa orkesterissa työskentelevä muusikko.
-
Tilastollinen kuntaryhmitys
Tilastollisia kuntaryhmityksiä on kolme:
• kaupunkimaiset kunnat
• maaseutumaiset kunnat
• taajaan asutut kunnat -
Tilastovuosi
Kalenterivuosi, jota kerätty tilastoaineisto kuvaa. Tilaston julkaisu voi tapahtua kuukausia tai vuosia tilastovuoden päättymisestä.
-
Tilausnäytös
Tilausnäytös on esitys, jossa esitystilan kaikki katsomopaikat on myyty, eikä muulla yleisöllä sen vuoksi ole mahdollisuutta ostaa siihen lippuja. Esitystä, johon on avoin lipunmyynti tai vapaa pääsy, ei lueta tilausnäytökseksi. Tilausnäytöksen katsojat voidaan merkitä tilastoon katsomokapasiteetin mukaan. Muiden esitysten katsojat merkitään aina todellisen yleisömäärän, ei katsomokapasiteetin mukaan.
-
Toimialaluokitus (TOL)
Toimialaluokka kertoo millaista taloudellista toimintaa yritys tai organisaatio pääasaillisesti harjoittaa. Luokitus on EU-tasolla yhtenevä 4-numerotasolla (NACE). Tarkin 5-nrotaso on kansallisia tietotarpeita varten.
-
Toimija
Tilastoitu esittävän taiteen teatteri, ryhmä, yhteisö, työryhmä, muu toimija. Ei kuitenkaan yksittäinen taiteilija.
-
Toimija (sirkus & tanssi)
ks. yllä. Toimija voi olla myös yksittäinen taiteilija, esim. itsenäinen koreografi tai sooloartisti
-
Toimintakulut kuluvan vuoden talousarviossa, euroa
Toimintakulut kuluvana vuonna ilmoitetaan hyväksytyn talousarvion mukaisina samoin perustein kuin edellä.
-
Toimintakulut tilastointivuonna, euroa
Vuosien 1999-2001 toimintakulut sisältävät arvonlisäveron. Vuodesta 2002 alkaen
toimintakulut eivät sisällä arvonlisäveroa.
Kirjaston kokonaistoimintakulut ilmoitetaan bruttokuluina tilastointivuonna hyväksyttyjen talousarviopäätösten mukaisesti (henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrakulut sekä muut kulut). Mikäli vastausajankohtana on käytettävissä tilinpäätöstiedot tai hyväksyttyä talousarviota tarkemmat tiedot, käytetään näitä tietoja.
Toimintatuottoja, valtionosuuksia ja -avustuksia ei vähennetä toimintakuluista.
Toimintakuluista vähennetään myyntituotot muilta kunnilta tai hallintokunnilta silloin, kun kunta myy kirjastopalveluja toiselle kunnalle tai hallintokunnalle, esim. kirjastoautotoiminta tai oppilaitoskirjastopalvelut. Vastaavasti edellä mainitun palvelun ostokulut tulee olla palveluja ostavan yleisen kirjaston talousarviossa.
Jos kirjaston toimintakuluja on budjetoitu muualle kuin kirjaston tileille, nämä kulut tulee sisällyttää kokonaiskuluihin. -
Toimintamenot
Teattereiden menoja tarkastellaan henkilöstö-, kiinteistö- ja toimintamenoina. Toimintamenoihin sisältyvät esitysten tuotantokulujen lisäksi matka- ja päivärahat, markkinointikulut sekä muut muuttuvat kulut.
-
Toisen asteen kirjastoammatilliset
Kirjastoammatilliset 2. asteen henkilötyövuodet tilastoidaan seuraavin perustein:
1) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. -
Triennaali
Triennaali on joka kolmas vuosi järjestettävä näyttelytapahtuma.
-
Tuen osuus pääsylippua kohden (taloustilastot)
Julkisen tuen osuus pääsylippua kohden on yhteydessä myytyjen pääsylippujen määrään. Mitä enemmän toimija myy pääsylippuja, sitä pienemmäksi muodostuu julkisen tuen osuus. Vastaavasti pienenevät pääsylipputulot nostavat julkisen avustuksen osuutta pääsylippua kohden. Julkisissa avustuksissa myytyä pääsylippua kohti on suuria toimijakohtaisia eroja
-
Tuki elokuvan kuvailutulkkaukseen ja tekstitykseen heikkokuuloisille
Tuki on tarkoitettu elokuvan kuvailutulkkauksesta ja tekstityksestä heikkokuuloisille aiheutuneisiin kustannuksiin.
-
Tukiesittelijä
Henkilö, joka vastaa tukihakemusten arvioinnista ja vertailusta ja tekee tukipäätösesityksen elokuvasäätiön hallitukselle.
-
Tukihakemus
Hakemus, joka lähetetään Suomen elokuvasäätiölle elokuvatuotannon tai muun elokuvakulttuurin toiminnan taloudellisen tuen saamiseksi.
-
Tukikategoria
Suomen elokuvasäätiön tukimuodot on jaoteltu tukikategorioihin sen perusteella, mihin elokuva-alan toimintaan ne on suunnattu. Esim. tuotannon tuet, kansainvälisen toiminnan tuet.
-
Tukimuoto
Suomen elokuvasäätiö tarjoaa erilaisia tukimuotoja elokuvien tuotantoon, levitykseen, esitykseen ja markkinointiin.
-
Tukiopas
Ohjeisto, jonka elokuvasäätiö on laatinut elokuva-alan ammattilaisille ja hakijoille. Tukiopas sisältää yksityiskohtaista tietoa ja ohjeita elokuvasäätiön tarjoamista tukimuodoista.
-
Tukipäätös
Myönteinen tai kielteinen päätös koskien tukihakemusta.
-
Tukipäätöskokous
Tapahtuma, jossa elokuvasäätiön hallitus kokoontuu kuulemaan tukiesittelijöiden päätösesitykset.
-
Tukisopimus
Sopimus, joka tehdään elokuvasäätiön myöntämästä tuesta joidenkin tukimuotojen osalta (mm. tuotantotuki). Sopimuksessa määritellään tuen käytön ehdot ja velvoitteet.
-
Tukkuliike
Kirjoja tukkumyyntiin tarjoavat toimijat ja logistiikkapalvelut
-
Tunnusluku
Tilastollinen luku tai mittari, joka kuvaa tietyn lukujoukon ominaisuutta (esim vaihtelua, suuruutta, määrää jne). Tunnusluvun tarkoitus on auttaa tulkitsemaan ja analysoimaan tilasto- tai tutkimusaineistoa.
-
Tuotanto
Tilastointikauden aikana toimijan ohjelmistossa ollut esitys/teos on yksi tuotanto. Teosta on siis esitetty ainakin yhden kerran. Tuotanto on voinut saada ensi-iltansa/kantaesityksensä jo aikaisempina vuosina tai tilastointikauden aikana.
-
Tuotantosuunnitelma
Dokumentti, joka kuvaa yksityiskohtaisesti elokuvan tuotannon eri työvaiheet, aikataulun, budjetin ja resurssit.
-
Tuotantotuki
Tuki, joka on tarkoitettu elokuva- ja tv-tuotantojen valmistamiseen.
-
Tuotantotuki 50/50
Tuotantotuki elokuvalle, jonka rahoituksesta vähintään 50 prosenttia on vahvistunut. Tukimuodon tarkoitus on nopeuttaa suuren yleisöpotentiaalin omaavien elokuvien tukipäätösprosessia.
-
Tuotantoyhtiö
Elokuva-alan yritys, joka vastaa elokuva- tai tv-tuotannon toteuttamisesta. Se kehittelee projekteja, kerää rahoituksen, kasaa työryhmät ja vastaa tuotantoprosessin käytännön toimenpiteistä.
-
Tuottaja
Henkilö tai organisaatio, joka vastaa elokuvan taloudellisesta ja käytännön toteutuksesta. Tuottaja vastaa projektin organisoinnista, rahoituksen hankkimisesta, tiimin kokoamisesta ja tuotannon valvonnasta.
-
Työpaja (museo)
Museoiden työpajat ovat yleisölle suunnattua ja ohjattua monimuotoista toimintaa. Työpajojen toteutustavat ja menetelmät vaihtelevat eri museoissa, tyypillisesti ne ovat osa pedagogista toimintaa ja yleisötyötä.
-
Työryhmä
Ryhmä taiteilijoita tai muita taiteen ammattilaisia, jota hakevat hankeavustusta apurahaa taiteellisen tai kulttuurisen projektin toteuttamiseen.
-
Työssäkäyntitilasto
Työssäkäyntitilasto on Tilastokeskuksen tuottama vuositilasto, joka tuottaa alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Tiedot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekistereihin ja tilastollisiin aineistoihin.
-
-
Käsitteet: U
-
Ulkomainen teos
Teoksen kirjailija/käsikirjoittaja on ulkomainen.
-
Uusi nimike
Ensimmäisen kerran tilastointivuonna julkaistu teos. Sisällöltään merkittävästi poikkeava versio lasketaan erilliseksi nimikkeeksi (esim. selkomukautus)
-
-
Käsitteet: V
-
Vähemmistöyhteistuotanto
Tuotanto, jonka päärahoitus tulee ulkomaisilta yhtiöiltä. Hankkeessa on kuitenkin mukana aina myös suomalainen tuotantoyhtiö ja tekijöitä Suomesta.
-
Vakinainen henkilötyövuosi
Vakinaiset henkilötyövuodet sisältävät kunkin teatterin päätoimisen vakinaisen henkilöstön. Päätoimisia ovat työntekijät, jotka työskentelevät yli 30 tuntia viikossa. Näiden henkilöiden lukumäärä on laskettu kunakin kuukautena erikseen, saadut henkilöstömäärät on laskettu yhteen koko vuoden ajalta ja jaettu 12:lla. Täyttämättömiä vakansseja ja palkattomia toimenvapauksia ei ole laskettu henkilöstömääriin. Näin saadulla vakinaisten henkilötyövuosien määrällä on jaettu laskelmassa olevien työntekijöiden yhteiset vuosipalkat ja saatu vakinaisen päätoimisen henkilöstön keskimääräinen vuosipalkka.
-
Valtakunnallinen kehittämistehtävä
Yleisten kirjastojen toiminnan tasapuoliseksi tukemiseksi valtakunnallisella kehittämistehtävällä toteutetaan yleisten kirjastojen yhteisiä palveluja ja edistetään yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Yhteisten palvelujen toteuttamisessa kehittämistehtävää tulee hoitaa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja muiden kirjastojen kanssa.
-
Valtakunnallinen vastuumuseo
Valtakunnalliset vastuumuseot ovat valtakunnallisia asiantuntijoita kukin omalla erikoisalallaan. Valtakunnallisten vastuumuseoiden tehtävät määritellään Museolaissa (314/2019).
-
Valtionavustus
Valtion varoista myönnettävää harkinnanvaraista rahoitusta, jolla tuetaan jotakin yhteiskunnallisesti tarpeellista toimintaa tai hanketta. Elokuvasäätiön toimintaan ja tuenjakoon myönnetetyt varat ovat valtionapua.
-
Valtionavustus
Harkinnanvarainen julkinen rahoitus, joka myönnetään valtion talousarvioon otetusta määrärahasta tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varoista muulle kuin valtion virastolle tai laitokselle ilman välitöntä vastiketta
-
Valtionosuus
Valtion rahoitusmuoto kunnan tai muun toimijan toimintaan. Kulttuurihallinnon alalla valtionosuuksia voidaan myöntää museoiden ja esittävän taiteen toimintayksiköiden. Myös taiteenperustopetusta antavat oppilaitokset voivat saada valtionosuutta. Rahoituksen määrä perustuu laskennalliseen henkilötyövuoden yksikköhintaan.
-
Valtionosuus, valtionavustus
Valtion myöntämä lakisääteinen valtionosuus (VOS-toimijoille) tai toiminta-avustus muille toimijoille.
-
Valtionosuus/valtionavustus
Valtion myöntämä valtionosuus (vos-toimijoille) tai toiminta-avustus muille toimijoille.
-
Vapaalippu
Finland Festivalsin tilastoissa vapaalippuja ovat perinteisten pressi- kutsuvieras- ja taiteilijalippujen lisäksi esimerkiksi alle 18-vuotiaiden ilmainen sisäänpääsy tai erilaiset sosiaalisin perustein myönnetyt ilmaisliput.
-
Venue
Ks. keikka- tai konserttipaikka
-
Verkkokäynnit
Verkkokäynti on asiakkaan suorittama virtuaalikäynti kirjaston ulkopuolelta kirjaston
websivustoon ja aineistotietokantaan, jonka aikana voi tapahtua useita eri toimintoja kuten fyysisen käynnin yhteydessä. Yhden käynnin aikana tapahtuvia yksittäisiä sivupyyntöjä ei lasketa verkkokäynneiksi. Käynneiksi ei lasketa kirjaston tiloissa asiakkaiden käytössä olevilta työasemilta tai kirjaston henkilökunnan työasemilta tehtyjä käyntejä.
Huom! Traficomin uuden 13.9.2021 evästeohjeistuksen käyttöönoton myötä verkkosivujen kävijätilastoihin tallentuu jatkossa useita kymmeniä prosentteja vähemmän kävijöitä, eivätkä tilastot ennen ja jälkeen uudenlaisen evästehyväksynnän käyttöönoton eivät ole vertailukelpoisia. Finnassa uudet evästeohjeistukset otettiin käyttöön 1.11.2022. -
Verkkosivuilla vierailujen/istuntojen lukumäärä
Museon ja museokohteiden verkkosivujen vierailujen/istuntojen yhteenlaskettu lukumäärä seurantavuoden aikana (ei yksittäisten sivulatausten määrä).
-
Verkossa julkaistu digitaalinen objekti (museo)
Verkossa julkaistulla digitaalisella tai digitoidulla objektilla tarkoitetaan kokoelmaselainten tms. (esim. Finna, Flickr) kautta julkaistuja objekteja, joista on verkossa saatavilla digitaalisen kuvan tms. lisäksi myös taustatietoja. Pelkän kuvan julkaisemista verkossa esimerkiksi sosiaalisen median kautta ei lasketa mukaan.
-
Vienti
Fyysisten kirjakappaleiden myynti ulkomaisille jälleenmyyjille ja ulkomainen suoramyynti
-
Vierailijatehtävä (henkilöstötilastot)
Vierailijatehtävien ja vakinaisen henkilökunnan (htv) taulukoiden tiedot on tuotettu eri perustein. Vierailijatehtävät kuvaavat tehtävien määrää, ei henkilöiden määrää. Vakinaisen henkilökunnan määrät ovat henkilötyövuosia.
-
Vierailuesitys
Toimijan vierailusopimuksella vastaanottama toisen toimijan esitysvierailu.
-
VOS-orkesteri
Orkesteri, joka saa lakisääteistä toimintaansa valtionavustusta.
-
VOS-taidemuseo
VOS-taidemuseo tarkoittaa lakisääteistä valtionosuutta saavaa taidemuseota.
-
Vos-toimija
Esittävän taiteen valtionosuuden piirissä oleva teatteri-, tanssi- tai sirkustoimija. Valtionosuuden piiriin voi hakea kolmen vuoden välein.
-
-
Käsitteet: Y
-
Yhteiskonsertti
Kahden jäsenorkesterin yhteinen konsertti. Kahden orkesterin ilmoittamat konsertti- ja kuulijamäärät huomioidaan vähennyksenä Suosion kuulijatilastoissa.
-
Yhteisötanssi
Yhteisön tarpeista ja yhteisön ehdoilla toteutettua tanssitoimintaa, jonka perus periaatteena on yhdenvertainen mahdollisuus tanssitaiteen kokemiseen
-
Yhteistuotanto
Yhteistuotanto on kahden tai useamman kumppanin välinen tuotanto, jossa osapuolet osallistuvat yhdessä harjoitusajan kustannuksiin ja sopivat etukäteen taloudellisen ja taiteellisen tuotantovastuun ja riskin jakamisesta. Yksittäisestä valmiista tuotannosta ei voi jälkikäteen sopimalla tehdä yhteistuotantoa. Pelkkä resurssien vaihto ja kierrätys tai tilavuokraus ei ole yhteistuotantoa. Vierailu ei ole yhteistuotantoa.
-
Yhteistuotanto
Tuotanto, jossa on mukana suomalaisten tuotantoyhtiöiden lisäksi tuotantoyhtiöitä ja keskeistä rahoitusta myös ulkomailta.
-
Yksikköhinta
Yksikköhinta on valtionosuuden laskennallinen peruste. Sen mukaan määrätään vos-toimijoille rahoitus. Opetusministeriö päättää yksikköhinnasta vuosittain.
-
Yksittäinen lippu
Finland Festivalsin tilastoissa tämä on lippu, joka oikeuttaa pääsyyn yhteen yksittäiseen konserttiin, esitykseen tai vastaavaan.
-
Yksityinen galleria
Yrityksen tai yksityisten elinkeinonharjoittajien ylläpitämiä gallerioita kutsutaan usein yksityisiksi gallerioiksi.
-
Yksityinen tuki musiikkialalle
Säätiöiden ja rahastojen musiikkialan toimijoille maksamat avustukset ja apurahat.
-
Yleinen kirjallisuus
Kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus, lasten- ja nuortenkirjallisuus sekä sarjakuvat. Myös ammatillinen ja akateeminen kirjallisuus. Ei oppimateriaali.
-
Yleinen kulttuuritoiminta
Kuntien talousraportoinnissa käytetty luokka, joka sisältää mm. kunnan kulttuuritoimen henkilöstö- ja muita hallinnollisia menoja sekä kulttuurikeskusten toiminnan. Kuntien palveluluokituksessa on omat luokkansa museoille, musiikille sekä esittäville ja visuaalisille taiteille.
-
Yleinen tietokirjallisuus
Tietokirjallisuus, joka ei ole ammatilliseen tai akateemiseen käyttöön tarkoitettua.
-
Yleisavustus
Valtionavustus, joka voidaan myöntää oikeushenkilölle sen sääntöjen mukaiseen toimintaan yleisesti tai kohdennetusti toiminnan osaan.
-
Yleisötapahtuma (museo)
Yleisötapahtumalla tarkoitetaan museon järjestämiä luentoja, keskustelutilaisuuksia, kulttuuriympäristötapahtumia tai muita museon omia tapahtumia.
-
Yleisötilaisuus
Useimmat taidegalleriat ja taidemuseot järjestävät yleisötilaisuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi taiteilijatapaaminen, opastettu kierros, luento, näyttelyn avajaiset, konsertti tai esitys.
-
Yleisötyö
Yleisötyöllä
– edistetään orkesterin saavutettavuutta.
Saavutettavuudella tarkoitetaan palvelujen ja
viestinnän helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille.
Saavutettavuuteen liittyvät mm. fyysinen saavutettavuus (esteettömyys), verkkopalvelujen saavutettavuus
ja käytettävyys sekä sisältöjen ymmärrettävyys ja
selkokieli.
– on pedagoginen tavoite. Yleisötyön avulla voidaan
kasvattaa taiteen vastaanottokykyä. Yleisötyöllään
orkesteri syventää olemassa olevan yleisön konserttikokemusta sekä tavoittaa uusia yleisöjä.
– pyritään vuorovaikutukseen. Yleisötyössä tunnistetaan
jokaisessa ihmisessä oleva luovuus ja sitä tuetaan
osallistavan taiteellisen toiminnan avulla. -
Yleisötyö
Yleisötyö on toimintaa, joka on suunnattu teattereiden/toimijoiden nykyiselle tai tavoitellulle yleisölle. Esim. kulissi/teatterikierros, teoesittely, tekijätapaaminen, keskustelutilaisuus, asukastapahtuma, yleisötapahtuma, kaupunkitapahtuma, teemailta, avoimet harjoitukset, flashmob, performanssitapahtuma, työpaja-, kurssitoiminta, vierailutoiminta päiväkodeissa, kouluissa, vanhainkodeissa. Yleisötyöksi lasketaan myös muu taidelähtöinen toiminta: esim. pedagoginen/taidekasvatushanke sekä yhteisötanssi / yhteisöteatteri / sosiaalinen sirkus.
-
Yleisötyö (sirkus & tanssi)
Yleisötyö on taidelähtöistä toimintaa, joka on suunnattu ryhmien/toimijoiden nykyiselle tai tavoitellulle yleisölle. Esim. taiteilijatapaaminen, teosesittely, työpaja, demoesitys (huom. sirkustilastossa demoesitykset tilastoidaan "muu esitys" -kategoriaan). Opetus, harrastajatoiminta tai esittävän taiteen ammattilaisille suunnattu toiminta ei ole yleisötyötä. Tanssitilastossa yhteisötanssi tilastoidaan omana kategorianaan eikä sisälly yleisötyöhön.
-
Yritysrekisteri
Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri on tilastollinen perusrekisteri, joka kattaa kaikki yritykset, yhteisöt (myös julkisyhteisöt) ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia, työnantajia tai kuuluvat ennakkoperintärekisteriin. Rekisterissä on tietoja esim toimialasta, oikeudellisesta muodosta, liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä. Tiedot kerätään verohallinnon rekistereistä ja Tilastokeskuksen omista tiedusteluista.
-
-
Käsitteet: Ä
-
Äänikirja
Digitaalinen kirja, joka koostuu pääosin kuunneltavasta sisällöstä.
-
Äänisuunnittelija
Henkilö, joka vastaa elokuvan äänimaailman suunnittelusta ja toteutuksesta. Äänisuunnittelija luo tai kerää äänitehosteita, musiikkia ja dialogia elokuvaan ja vastaa äänitekniikasta.
-
Äänitteet
Fyysisesti tai digitaalisesti julkaistut musiikkiäänitteet, ml. suoratoistopalveluissa julkaistu musiikki.
-